Makean koukuttavuus

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5860
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Makean koukuttavuus

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Maalis 2020 15:09

HS: Ruoka|Ravitsemus 17.3.klo 11:24 Elise Mäki HS

Näistä merkeistä voi saada vihiä, onko poikkeuksellisen perso makealle
– Asiantuntija kertoo, miten makeanhimoa voi hallita

Mitä voi tehdä, jos on luonnostaan perso makealle? Asiantuntija kertoo.
Jos syö lapsena paljon makeaa, voi siitä olla vaikeaa päästä irti aikuisena, kertoo professori Mari Sandell.

VIELÄ yksi pikkupulla. Ja jos nyt vielä toinen. Toiset ovat luonnostaan persompia makealle kuin toiset. Hanakkuutta makeansyöntiin selittää moni tekijä, mutta yksi niistä on geeniperimä, kertoo Helsingin yliopiston elintarviketieteiden professori Mari Sandell. ”Jos ihmisellä on makealle persoutta selittävä biologinen tausta, sitä kantaa mukanaan syntymästä asti. Se on ihmisen ominaisuus.”

KOSKA IHMINEN ostaa kaupasta helposti sitä mistä hän pitää, voi persous makealle johtaa epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Se ei kuitenkaan ole puhtaasti huono ominaisuus. Esimerkiksi pienillä vauvoilla positiivinen suhtautuminen makeaan on vain hyvä asia, koska se motivoi syömään, Sandell sanoo. ”Se on tavallaan elämän jatkumisen ehto, että himoitsemme vastasyntyneenä maitoa. Ei ole suinkaan huono asia, että meillä on mieltymys makeaan, kun olemme pieniä vauvoja.”

Mieltymykset muovautuvat jo kohdussa
EI VOIDA sanoa, että äidin raskaudenaikaiset ruokatottumukset vaikuttaisivat suoraan siihen, tuleeko lapsesta makealle perso vai ei. Ne eivät kuitenkaan ole merkityksettömiä. Äidin vatsassa kasvava lapsi pystyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa haistamaan ja maistamaan asioita, Sandell kertoo. ”Makumieltymyksemme lähtevät jo siellä muodostumaan.”

Sandell painottaa, että odottavien äitien on tärkeää syödä monipuolisesti. On mahdollista, että lapsi jopa kyllästyy joihinkin ruoka-aineisiin jo kohdussa, jos äiti syö yksitoikkoisesti. ”Mutta tämän todistaminen tutkimuksen keinoin olisi epäeettistä. Raskausaikana ei suositella ainakaan aistitutkimuksiin osallistumista.”
Sandell pitää luentoja makumieltymysten kehittymisestä. Hän kertoo usein saavansa kysymyksiä siitä, onko ”kaikki virheet jo tehty” raskausaikana eli onko lapsi mieltynyt epäterveellisiin ruokiin loppuiäkseen, jos äiti on syönyt niitä raskauden aikana. Se on mahdollista, mutta asiaa on vaikea tutkia.”Raskausaikana äiti on usein herkillä ja makumieltymysten muodostumisen tukemisesta ei saisi ottaa lisää paineita. Makumaailmoiltaan monipuolisen ruoan syöminen on hyvä tavoite.”

MYÖS se, millaisia ruokia ja kuinka monipuolisesti syö varhaislapsuudessa, vaikuttaa siihen, miten syö aikuisena. Jos syö lapsena paljon makeaa, voi siitä olla vaikeaa päästä irti aikuisena, Sandell kertoo. Syytä tähän ei tarkkaan tunneta. Stressitilanteessa on helppo tarttua johonkin makeaan.
Sandell on tutkimusryhmänsä kanssa selvittänyt, vaikuttavatko myös muut aistit kokemukseen makeasta. Yhtenä tutkimuskohteena olivat värit. Tutkittavia pyydettiin katsomaan kuutta erilaista väriä ja kertomaan, miltä ne niin sanotusti maistuisivat: mikä on makein, mikä happamin. ”Tutkimukseen osallistuneista 34 prosentille joko punainen tai oranssi oli kaikkein makein.”
Osaa ihmisistä punainen muistuttaa puolukoista. Pelkkä värin näkeminen sai jotkut tuntemaan marjan astringoivuuden eli suuta kuivattavan vaikutuksen. ”Minulle on kuvattu, kuinka väri saa ihmiset tuntemaan makumuiston leukaluissaan asti ilman maistamista.”

Herkkyys karvaudelle vaikuttaa
OSA IHMISISTÄ on luonnostaan herkkiä karvaalle maulle. Suomessa herkkiä karvaan maistajia on 13–15 prosenttia ihmisistä. Jos suuri osa syödystä ruoasta maistuu karvaalta, hakee karvaalle herkkä luonnollisesti vastapainoa makumaailmaansa toisesta ääripäästä, siis makeasta. Karvaalle herkkien lasten on todettu pitävän makeasta enemmän kuin sille epäherkkien. Etenkin karvaalle herkät pojat söivät Turun yliopiston ruokapäiväkirjatutkimuksessa enemmän makeaa kuin maulle epäherkät. Makeudella karvaan maun pystyy helposti peittämään.
Mutta miksi juuri pojat? ”Sitä en tiedä”, Sandell sanoo. ”Samaa merkittävää tulosta ei näkynyt tytöissä.”

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä, selviää THL:n 2–16-vuotiaita koskevasta, vuoden 2018 tilastoraportista. Onko tällä yhteyttä Turun yliopiston tulokseen? Sandellin mukaan herkkyyttä karvaudelle on tutkittu yhdessä ylipainon kanssa, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. ”Ihminen on monimutkainen malli.”
Samojen vanhempien lapsista toinen voi olla makealle perso ja toinen ei, vaikka he kasvaisivat lapsuutensa samoissa olosuhteissa ja tarjolla olisi samoja ruokia ja herkkuja. Kyse on Sandellin mukaan siitä, että yksittäisten geenien koostumus on sisaruksilla erilainen.

TOISTEN on helpompaa nauttia kasviksista, toisten makeista makupaloista. Karvaudelle herkkä saattaa syödä yksipuolisesti kasviksia ja valita vain niitä, jotka eivät maistu karvaalle, esimerkiksi kurkkua tai tomaattia. Silloin osa ihmisen tarvitsemista ravintoaineista voi jäädä saamatta. Siksi askel monipuolisempaan ruokavalioon täytyy olla tietoinen. Luonnostaan ihminen ei ala syödä asioita, joiden maistaminen tuntuu epämiellyttävältä.

Muutos on mahdollinen
IHMISELLE, joka ei luonnostaan ole hanakka syömään makeaa, voivat toisen vaikeudet olla vaikeita käsittää. Miksei toinen vaan päätä olla syömättä herkkuja ja sitten pysy päätöksessään? Toisen saappaisiin on vaikea astua, jos oma geeniperimä ei vedä herkkujen puoleensa. ”Makealle perso joutuu tekemään keskimääräistä enemmän töitä sen ominaisuutensa kanssa kuin sellainen ihminen, jolla tällaista ominaisuutta ei ole.”
Jos koko perhe on makean perään, voi aikuisten olla vaikeaa näyttää lapselle esimerkkiä siinä, miten opetellaan pois makean syönnistä. Sandell painottaakin, että läheisten tuki on makealle persoudesta pois opettelevalle tärkeää. Opetteleminen on myös helpompaa lapsena kuin aikuisena.

VAIKKA Sandellin mukaan käytöksen muutos on aina haastavaa, ei makealle perso ihminen ole ominaisuutensa kanssa geeniensä vanki. ”Kaikki on mahdollista. Riippuu vain siitä, kuinka kärsivällinen ihminen on”, hän sanoo. Yksi ratkaisu voisi hänen mukaansa löytyä aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta. Siinä eri makuihin totutellaan monin eri aistein, katsellen, haistellen, tunnustellen, maistellen ja kuunnellen. Menetelmä voi toimia niin lapsilla kuin aikuisilla.
Kun oppii syömään uusia makuja ja sitä kautta monipuolisesti erilaisia ruokia, voi herkkuja olla helpompi korvata terveellisillä vaihtoehdoilla. Pullan voi vähitellen vaihtaa appelsiiniin, ja appelsiinin lopulta vähemmän sokeria sisältävään porkkanaan.

Makeat herkut voi yrittää vaihtaa esimerkiksi porkkanaan. Toinen keino hillitä makeanhimoa on pitää ateriarytmi säännöllisenä, jolloin verensokeri pysyy tasaisena. Välipaloina kannattaa syödä hedelmiä ja kasviksia, sillä ne voivat helpottaa halua syödä makeaa. Kun tuntee oman taipumuksensa kaivata sokeria, voi siihen myös varautua ennalta. Stressitilanteessa on helppo tarttua johonkin makeaan. Siksi Sandell vinkkaa, ettei kotona tai työpaikalla kannata säilyttää käden ulottuvilla makeaa pahan päivän varalle.

Kommentti: Nyt kyllä kaipaan limonaatiprofessorin lausuntoa, jonka hän on moneen kertaan toistanut: "Makea/sokeri ei koukuta!" Ja jos kerran hänen työnantajansa on asian "puolueettomasti" tutkinut, niin pakko uskoa. Ketunhäntää ei ole missään paitsi vaimojen puuhkissa.

Toinen merkillisyys on ateriarytmi: PP uskoo vahvasti 10 aterian voimaan, minä taas pärjään yhdellä. Kummallakin on rytmi ja hyvä niin. Toisaalta minullapa ei ole vaimoa leipomassa VESIPULLAA, jolloin nälkä olisi aina ja ikuisesti läsnä.

Artikkelissa kehotettiin vaihtamaan omena porkkanaan. Ehkä leivän kanssa sopisi siankylki, niin tulisi myös sitä rasvaa pakollisen kuidun mukana. Voitahan ei tarvitse levittää läskin alle kuin puoli senttiä normaalin sentin sijaan.
Uskokoon noita hörinöitä ken lystää.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa

cron