Maailmanlaajuinen ja diabetes-sektorilla vahvasti toimiva yritys
ABBOTT on käynnistänyt uuden tuotteensa
FreeStyle Libren hallitun markkinoinnin.
Saatuani tuotteesta vihjeen (San Martino) hankin laitteen omaan koekäyttöön. Tätä kirjoittaessa on kokemusta kertynyt vajaat kaksi viikkoa. Kokeilun aikana olen kohdannut yllätyksiä seuratessani kaksi vuosikymmentä sairastamani tyypin 2 diabeteksen käyttäytymistä (pääsääntöisesti erinomainen hoitotasapaino ravitsemuksen keinoin, VHH, ja hyvin vähin lääkkein).
Menetelmään voi tutustua ainakin maallikolle riittävästi linkin tiedoilla:
(
http://www.freestylelibre.co.uk Omat tietoni perustuvat sekä linkkeihin että vastauksiin, joita myös ABBOT Suomi on jakanut auliisti.
Yllä olevassa linkissä (engl.) esitetään myös joitakin kongressivideoita. Ainakin alkuun näyttää painopiste liittyneen tyypin 1 diabeteksen insuliinihoidoista saatuihin kokemuksiin.
Oma aikaisempi kokemus on liittynyt muuhun laitteeseen (
http://www.dexcom.com/fi-FI ). Tällä tehdyt havainnot vaikuttivat erään potilasjoukon (T2D) hoitoturvallisuuteen lääkitystä säätämällä / muuttamalla ja estämällä vaarallisia aamuyön matalan sokerin hetkiä (hypoglykemioita vähän päälle 2 mmol/l).
Jatkuva verensokerin mittaus perustuu yhtäältä kudosnesteeseen yhteydessä olevaan sensoriin ja sensoria lukevaan näyttöön joka on varustettu ladattavalla virtalähteellä.
FreeStyle Libren sensorin asennus on kivutonta, vaivatonta ja helppoa ja uskon sen onnistuvan maallikoltakin. Ei Dexcom vaikea ole, mutta osaava asisteeraus on yleensä tarpeen.
FreeStyle Libren sensorissa ei ole erillistä virtalähdettä, muistia kylläkin. Juuri tuo toisen, Dexcomin kudostiedon siirto radioteitse tekee järjestelmästä kalliimman, kun sensoriin liittyvä erillinen radiolähetin on korvattava uudella. Dexcomin tyypillinen toiminta-aika on myös lyhyempi (viikko).
FreeStyle Libressä on hyvin seikkaperäiset käyttöohjeet sensoriasennuksineen ja uskon aloituksen onnistuvan myös maallikolle.
Saatujen tietojen tulkinta ja soveltaminen (ehkä?) vaatii kummassakin menetelmässä asiantuntijan. Itse uskon, että homma hoituu myös (ja halvalla) kokeneessa vertaistukipiirin neuvonnassa, jota ei valitettavasti kovin kalliin ja jatkuvasti lisääntyvän T2D:n hoidossa ja seurannassa sovelleta (uskalleta?).
Alustavia havaintoja - yllätyksiä.
Puhutaan laajasti ”aamunkoittoilmiöstä”. Se selitetään heräämistä valmistelevilla kehon hormonaalisilla toimilla. Tähän viittaavaa en ole toistaiseksi itselläni havainnut. Käyrä kertoo vakaasta yöllisestä junan raiteiden lailla liikkuvasta kudossokerista (5 mmol/l pinnassa ja kontrolloitu muulla mittarilla). Kun heräilen rauhallisesti noin klo 8, puolen tunnin kuluessa mitään syömättä arvo kohoaa jo 6 mmol/l tuntumaan ja siitä ylikin. Vhh-aamiainen lisää nousua. Voi siis olla, että pelkkä liikkuminen ja lisääntynyt aivotoiminta saa maksan aktiiviseksi.
Liikunta nostaa kudossokeria. Toistuvasti kontrolloitu liikuntasuoritus (kävely) 3 -15 km (tunnista yli 3 tuntiin) kohottaa kudossokerin tasoon 8 mmol/l laskeakseen kohden pitkän suoritteen loppua tasolle 6.5 - 7 mmol/l. Tämä on tavallaan ”väärä” mittaustulos, kun sokerimittarini antaa kontrolliarvoksi 4.5 mmol/l. Tämä on itse asiassa ihan loogista luonnon viisautta energian jaossa. Sen sijaan ”selkäpiillä” dekkarin kanssa viihtyminen on taas verrattavissa nukkumisen aikaiseen kudosokerin matalaan käyrään.
PC-ohjelmalla mittauskäyrää analysoitaessa annetaan laskennallinen ns pitkän sokerin ennuste (HbA1c). Näyttää lukemaa 5,4%. Sopii minulle (vaikken ihan uskokaan).
Sensorin lukija on pyyhkäisyyn reagoivan lukijan lisäksi tavallinen ABBOTT-liuskoihin reagoiva sokerimittari. Ketoaineetkin voi mitata siihen sopivilla luiskoilla, mikä on tietysti tärkeätä insuliinohoitoiselle 1-diabeetikoille (ketoasidoosin ehkäisemisksi) mutta kiinnostaa varmaan montaa rasvapolttoista VHH-ravitsemusta noudattavaa 2-diabeetikkoa (siis sellaisia, joita on tapana halveksia ”karppaajina”).
Kokeen edetessä kerron lisää ja kysyä saa.
Erittäin lupaavassa ja kiinnostavassa asiassa otetaan vasta ensi askeleita.
Välineet tulevat Suomeen joskus alku- puolikesästä ja ensimmäiseksi sairaanhoidon yksiköihin. Maakohtaisista budjetoinneista johtuen yksityishenkilö saa odotella vuoden päivät, jos ei onnistu ulkomaisissa hankinnoissa.
Itse maksoin Espanjassa ns aloituspakkauksesta veroineen ja kotiinkuljetuksineen vajaat 180€. Toimitus sisältää mittarin (lukulaitteen) lisäksi kaksi sensoria eli kuukauden mittauksen, latauslaitteen ja latauskaapelin, joka toimii myös pc-kaapelina.
Suomen hintoja en tunne. Epäily on, että kolmanneksen kalliimpi.
Hinnoissa pitää ottaa huomioon se, että jos mittailee sokeriaan luiskoilla esimerkiksi kuudesti päivässä (insuliinihoitoisilla välttämätöntä), Espanjan hinnoilla kustannukset tasoittuvat ja tietenkin ”pitkän juoksun” paremmin hallittu diabetes (tyyppi mikä hyvänsä) säästää valtavasti kustannuksia ja kärsimyksiä.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.