Hiilarit, kortisoli ja lihominen

Matti Tolonen on laillistettu lääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen luontaislääketieteen uranuurtajista.

Valvoja: Matti Tolonen

Avatar
Matti Tolonen
Viestit: 5002
Liittynyt: 31 Loka 2010 18:08
Paikkakunta: Fuengirola

Hiilarit, kortisoli ja lihominen

ViestiKirjoittaja Matti Tolonen » 12 Elo 2013 12:04

No niin, nyt se on todistettu tieteellisesti: Runsaasti hiilihydratteja (sokeria) sisältävä ruokavalio lihottaa nuoria. Mekanismi on seuraavanlainen: Ruoassa luonnostaan olevat ja siihen lisätyt hiilarit lisäävät lisämunuaisen kuorikerroksen kortisolin eritystä, mikä sekoittaa aineenvaihduntaa. Sisälmyksiin kertyy sairasta viskeraalista rasvaa ja ihon alle kertyy subkutaanista rasvaa. Tutkimuksen tekivät yhdessä Department of Preventive Medicine, Diabetes and Obesity Research Institute, University of Southern California, Los Angeles ja Department of Nutritional Sciences, University of Texas.

Gyllenhammer LE, Weigensberg MJ, Spruijt-Metz D, et al. Modifying influence of dietary sugar in the relationship between cortisol and visceral adipose tissue in minority youth. Obesity. Accepted manuscript online: 8 AUG 2013 09:05AM EST | DOI: 10.1002/oby.20594

Kommentti
Kaiken lisäksi liiallinen kortisolin eritys – jota hiilarit edistävät – lisää masennuksen riskiä. Toisaalta E-EPA-kalaöljy vähentää kortisolin liikaeritystä, mikä selittää E-EPAn antidepressivistä ja laihduttavaa vaikutusta. Masennusta poteville naisille kehittyy tavallista usein metabolinen oireyhtymä (vyötärölihavuutta, kohonnut verenpaine, heikentynyt insuliiniherkkyys, kohonnut verensokeri ja -rasvat).

Amerikkalaisen Ohion valtionyliopiston psykiatrit ja immunologit ovat tutkineet jo kauan kalaöljyn omega-3-rasvahappojen terveysvaikutuksia. Erityisesti ylipainoiset ja lihavat ihmiset hyötyvät kalaöljystä, joka hillitsee kortisolin eritystä ja vaimentaa kroonista tulehdusta (inflammaatiota), ilmenee heidän julkaisuistaan. Ylipainoisen ihmisen omega-3-rasvahappojen tarve on melko suuri, 1 250–2 500 mg päivässä. Näin suuren annoksen saa helpoiten ja edullisimmin väkevöidyistä valmisteista. Pelkästä ruoasta tällaisen määrän saaminen on veikaa jollei peräti mahdotonta, etenkin kun kalan omega-3:t tuhoutuvat kuumennettaessa.

Psychosomatic Medicine -lehdessä vuonna 2004 raportoidut havainnot selittävät sitä, miksi masennus lisää diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien (mm. aivohalvauksen) riskiä. Tutkimukset siis puoltavat vhh-ruokavaliota ja ravintolisien käyttöä.
Matti Tolonen
Lääkäri, eläkkeellä

http://www.tritolonen.fi/

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija