Astma ja kalaöljy: pääkirjoitusNoin 300 miljoonaa ihmistä koko maailmassa sairastaa astmaa. Sitä potee joka kymmenes koululainen. Sen syynä on krooninen tulehdus, joka ahtauttaa ja tukkii hengitysteitä. Valitettavasti astman lääkehoito ei ole niin tehokasta kuin toivotaan; puolet potilaista ei saa lääkityksestä haluttua apua. Osa potilaista tulee vastustuskykyisiksi keuhkoputkia laajentaville beta-agonistilääkkeille ja kortisonisumutteille. Ja lisäksi niillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Näistäkin syistä kalaöljyn ja muiden ravintolisien käyttö on herättänyt tutkijoiden kiinnostusta astman hoidossa. Urheilulääketieteeseen erikoistuneet tutkijat Timothy D. Mickleborough ja Martin R. Lindley ovat laatineet erinomaisen pääkirjoiuksen kalaöljyn merkityksestä astmassa. Mickleborough on toiminut mm. USA:n menestyneen uintimaajoukkueen ravintovalmentajana.
Professori David Horrobin havaitsi ensimmäisenä jo vuonna 1987, että inuiitieilla esiintyi vain vähän astmaa, todennäköisesti siksi, että he söivät suuria määriä merellisiä omega-3-rasvahappoja EPa ja DHA:ta. Tänä tieto käynnisti monia tutkimuksia, joissa astmapotilaille alettiin antaa kalaöljyä ravintolisänä. Laboratoriokoekeet osoittivat pian, että omega-3:t estävät tulehdusta aiheuttavien yhdisteiden, sytokiinien, muodostusta elimistössä, ja erityisesti hengitysteissä. Näin kalaöljyn omega-3-rasvahapot ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat kroonista matala-asteista tulehdusta, joka on astman tärkein syytekijä ja ylläpitäjä.
Tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia jo kolmessa viikossa antamalla aikuisille suuria päiväannoksia merellisiä omega-3-rasvahappoja, 3,2 grammaa EPAa ja 2,2 grammaa DHA:ta. Pitkäaikaisessa hoidossa, vuodessa, on päästy aikuisilla hyviin tuloksiin pienemmillä annoksilla, 1 gramma EPAn ja DHA:n yhdistelmää. Lapsilla 120 mg/vrk on antanut myönteisiä tuloksia 10 kuukaudessa.
Mickleborough ja Lindley selostavat pääkirjoituksessaan yksityiskohtaisesti millä biokemiallisillä vaikutusmekanismeilla kalaöljyn rasvahapot ehkäisevät ja lievittävät astmaa. Pääkirjoituksen voi lukea maksutta kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä. Kirjoituksessa on myös linkit alkuperäisiin tutkimusraportteihin.
Korostan tässä yhteydessä (kuten edellä olevista viesteistäkin ilmenee), että muillakin ravintotekijöillä on suri merkitys astman ehkäisyssä ja hoidossa. Erityisen tärkeä on D-vitamini, jonka pitoisuus tulisi mitata jokaiselta lapsi- ja aikuispotilaalta ja nostaa se (pitoisuus) tasolle 125-160 nmol/l. Myös muut ravintolisät, kuten karnosiini, magnesium ja ubikinoni vaimentavat astmassa myllertävää hapetusstressiä ja inflammatiota. Vuoro-ja yhteisvaikuttavila ravintolisillä saadaan yleensä parempi hoitotulos kuin kokeilemalla yhtä ainoaa valmistetta.
Mickleborough T, Lindley MR. Omega-3 fatty acids: a potential future treatment for asthma? Editorial. Expert Review of Respiratory Medicine. December 2013;7 (6), 577-580 , DOI 10.1586/17476348.2013.841080