Välttämättömät rasvahapot

[Matti Tolonen]

Maitotuotteet voivat ehk?ist? diabetesta
Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa valtavaa vauhtia (5?7 % vuodessa), eik? mik??n n?yt? pys?ytt?v?n t?t? kehityst?. Rasvakammoinen ravitsemusvalitus saattaakin olla syyn? asiaintilaan.

Harvard School of Public Health (HSPH) ja muut amerikkalaiset tutkimuslaitokset ovat nyt yhdess? havainneet, ett? maitotaloustuotteet (mm. rasvainen maito ja rasvaiset juustot) voivat ehk?ist? diabetesta. Maito, juusto, jogurtti ja voi sis?lt?v?t n?et runsaasti transpalmitoleenihappoa, joka voi olla antidiabeettinen. Elimist? ei kykene valmistamaan t?t? rasvahappoa, joten sit? on saatava ravinnosta.

Raportti ilmestyi 21.12.2010 Annals of Internal Mediciness?. Sen julkaisivat HSPH:n epidemiologian apulaisprofessori Dariush Mozaffarian ja geenitutkijat G?khan S. Hotamisligil, J.S. Simmons (Professor of Genetics and Metabolism and chair of the Department of Genetics and Complex Diseases at HSPH). He tutkivat 3736 henkil??, jotka osallistuivat syd?nterveystutkimukseen (National Heart, Lung, and Blood Institute-funded Cardiovascular Health Study), jossa on seurattu koehenkil?it? 20 vuotta ja arvioitu heid?n syd?ntautiriski??n. My?s metabolisia riskitekij?it? on mitattu vuodesta 1992, kuten veren sokeri- ja insuliinipitoisuutta, veren rasvahappoja (ml. transpalmitoleenihappo).

Toinen hy?dyllinen transrasvahappo on konjugoitu linolihappo, CLA, jota my?s on maidossa ja maitotuotteissa. Sen saanti on v?hentynyt Suomessa etenkin naisten keskuudessa, kun maidon ja juustojen on peloteltu lihottavan. CLA ehk?isee tunnetusti monia sy?pi?, mm. rintasy?p??. CLA:n riitt?v?n saannin turvaaminen on haaste elintarviketeollisuudelle, kirjoitti ravintolisien vastustaja professori Antti Aro jo monta vuotta sitten. [CLA:ta ei mainita Harvardin uudessa tiedotteessa.]

Kyll? nyt on Puskan, Fogelholmin ja Uusituvan porukoilla selitt?mist?! (Olisin laittanut t?m?n kirjoituksen Timo Kuuselan blogiin, mutta siihen voivat kirjoittaa vain sen moderaattorit.)
Harvardin yliopiston tiedote

[Timo Kuusela]

N?ytt?? tuolta meid?n tiede-eliitin puolelta tulevan selitykseksi toteamus tutkimusten puutteellisuudesta (Mozzafarian ym, uusin n?kemys).
T?h?n viitattiin jo Krauss ym tutkimuksen yhteydess?, jossa "kovien" rasvojen vaarallisuus kyseenalaistettiin ja viitattiin puolestaan hiilihydraattien potentiaaliseen vaarallisuuteen.

Nyt ei ole oikein otollinen aika tulla esiin historiallisilla ja rasvakammoisilla n?kemyksill?. Ehk? siit? vallitseva hiljaisuuskin?
Kohtuum??r?t kovia tai veteli? luonnollisia rasvoja, joista saa vain rajallisesti omega-6 rasvahappoja n?ytt?? juuri nyt kaikkein riskitt?mimm?lt

[Matti Tolonen]

V?ltt?m?tt?m?t rasvahapot
Eri alojen asiantuntijat voivat tarkoittaa eri rasvahappoja puhuessaan "v?ltt?m?tt?mist? rasvahapoista". Ravitsemustieteess? kutsutaan vain linolihappoa (18:2n-6, LA) ja alfalinoleiinihappoa (18:3n-3, ALA) v?ltt?m?tt?miksi, koska n?m? rasvahapot ovat omega 3- ja omega-6-ketjureaktioiden l?ht?aineet, ja niit? on saatava ravinnosta. Ihminen ei kykene valmistamaan niit? elimist?ss??n. Ihminen ei kykene valmistamaan my?sk??n edellisess? viestiss? mainittua transpalmitoleenihappoa.

Rasvahappojen aineenvaihdunnassa (elimist?n biokemiallisissa reaktioissa) syntyy monia v?lituotteita metaboloneja. Ne ovat pienimolekulaarisia aineenvaihdunnan v?lituotteita, hormoneja, eikosanoideja ja muita viestinvieji?, kuten resolviinit, protektiinit ja maresiinit, joilla on t?rke? merkitys terveydelle.

Rasvoilla pelottelu ja ylenm??r?isten hiilihydraattien (lue: leiv?n, pullan, perunan, riisin yms.) tuputtaminen ja rypsi?ljyn harhaanjohtava mainonta ovat my?t?vaikuttaneet lihavuus- ja diabetesepidemioihin Suomessa ja muualla. Kouluissa, neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja muualla annettuun ohjeistukseen uskoneet ihmiset ovat muuttaneet ruokavalionsa ep?terveelliseksi ja elintarviketeollisuus on mennyt mukaan rasvakammoon lanseeraamalla loputtomiin v?h?rasvaisia kevyttuotteita. Terveydenhoidon kulut v?henisiv?t miljardeilla euroilla vuodessa, jos nyt luovuttaisiin rasvakammoisista ravitsemussuosituksista ja ihmiset lis?isiv?t kala?ljyn ja D-vitamiinin saantiaan reilusti, ja n?m? asiat saatettaisiin suuren yleis?n tietoisuuteen koululaitosta ja neuvoloita my?ten.

Harvardin yliopiston maitorasvatutkimus on her?tt?nyt suurta kiinnostusta. Se on julkaistu mm. sivustolla tohtori.fi

Lue lis?? rasvahapoista suomeksi

[Timo Kuusela]

Yhdyn Matti Tolosen rasvan?kemykseen t?ydest? syd?mest?.

Hiilihydraatit (hh) (viljatuotteet ym, pitk? lista yll?) ovat ensisijaisia energiayhdistet? ja lis??v?t insuliinin erityst? (joka mm aiheuttaa ylim??r?isen hh:n varastoitumista soluihin rasvaksi = lihomista seurauksineen).

Rasvat ovat vain osaltaan energiayhdisteit? ja tulevat kuvioihin toissijaisena energiayhdisteen? hh:n j?lkeen (vrt muut teht?v?t yll? ja puuttuiko luettelosta jopa se kaikkien soluissa olevien kalvojen rasvahapot??)

Jos vastoin odotuksia yll? esitetty ja 2005 j?lkeen kertynytt? tietoa noudatteleva rasvan?kemys osoittautuisi perusteiltaan ja vahingoittavasti erheelliseksi, tulen ensimm?isten joukossa pyyt?m??n syd?mest?ni Suomen kansalta anteeksi.

Halukkaille viimeisi? virtauksia voi lukea vaikka t??lt?:

http://www.lorenzinifoundation.org/Flor ... /index.asp

Muistutan, ett? kell??n ei ole hallussaan absoluuttista totuutta. Asioiden selvittely vaatii kaikenaikaista kyseenalaistamista ja n?yryytt?.

HYV?? JOULUA KAIKILLE!

[Matti Tolonen]

Saantisuosituksista
Ranskan valtion elitarviketurvallisuusvirasto AFSSA (Agence Fran?aise S?curit? Sanitaire des Aliments) ? joka vastaa Suomen Eviraa ? on p?ivitt?nyt suosituksensa v?ltt?m?tt?mien rasvahappojen p?ivitt?isest? saannista vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Edelliset suositukset olivat vuodelta 2001. Kala?ljyn omega-3-rasvahappojen suositus on nostettu kaksinkertaiseksi. K?yt?nn?ss? se merkitsee kala?ljyn k?ytt?? ravintolis?n?.

Linolihappoa (LA, omega-6) suositellaan Ranskassa nyt 2 % energiasta eli noin 4,4 g/vrk/2000 kcal. Alfalinoleenihappoa (ALA, omega-3) suositellaan 1 % eli 1,8 g/vrk/2000 kcal. Kala?ljyn EPA- ja DHA-rasvahappoja (omega-3) suositellaan [terveelle keskivertov?est?lle] kumpiakin nyt 250 mg/vrk eli yhteens? 500 mg/vrk, mik? on kaksinkertainen aikaisempaan suositukseen verrattuna. K?yt?nn?ss? uusi suositus merkitsee sit?, ett? kal?ljy? on otettava ravintolis?n?, sill? tavallinen ruokavalio sis?lt?? EPAa + DHA:ta yhteens? vain noin 100 mg. Yli 6 kk ik?isille taaperoille suositellaan DHA:ta 50 mg p?iv?ss?. Yli 3-vuotiaille lapsille DHA + EPAn yhteissuositus on 250 mg ja sit? vanhemmille [terveille] lapsille ja nuorille suosituksen ovat samat kuin aikuisille (500 mg/vrk).

Kala?ljymarkkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. T?n? vuonna USA:ssa nousua oli 10 %, myynti oli noin 750 miljoonaa euroa. Omega-3:t ovat suurin ravintolis?ryhm?. Salt Lake Cityss? pidet??n 14?15.1. 2011 kala?ljyn tuottajien j?rjest?n konferenssi, jossa k?sitell??n muun muassa omega-3-rasvahappojen saantisuosituksia (joita ei ole viel? Suomessa). GOED's Annual Conference Facilitating the Exchange of Views on Omega-3 Issues