Sivu 2/17

Lähetetty: 30 Marras 2010 21:03
Kirjoittaja Matti Tolonen
Sienest?j? muistaa aivan oikein. Yli 60-vuotiaalle MATALA kolesteroli on vaarallista, se heikent?? muistia ja lis?? dementian ja ennenaikaisen kuoleman riski?.
Lue lis?? kolesterolista

Ylen akuutti

Lähetetty: 01 Joulu 2010 18:48
Kirjoittaja sienestäjä
Ylen tuorein Akuutti vakuutti, ett? antioksidantit liiallisesti k?ytettyn? k??ntyv?t itse??n vastaan eli hapettavat !
N?in kertoi vaimoni n?hneens?, t?ytyy varmaan katsoa ohjelma Areenasta. Haiskahtaa Mustan Joen huumorilta :roll:

Lähetetty: 01 Joulu 2010 20:01
Kirjoittaja Matti Tolonen
Katsoin kyseisen Akuutin ohjelman. Laitila puhui vastoin parempaa tietoaan. Olen itse osallistunut antioksidanttitutkimukseen ja -keskusteluun l?hes 30 vuotta, ja kokemukseni mukaan edes tutkijat, l??k?rit ja terveystoimittajat eiv?t aina ymm?rr? oikein hapetusstressi? ja anti- ja pro-oksidanttien roolia. Antioksidantteja vastaan on hy?k?tty mediassa tasaisin v?lein pari kertaa vuodessa, aina v??ristelevin argumentein. Yhten? esimerkkin? YLE:n A-pisteen ohjelma 4.3.2005, jossa Jussi Huttunen ja Antti Aro jym?yttiv?t TV-toimittajia pahemman kerran niin ett? toimitus joutui pyyt?m??n seuraavalla viikolla julkisesti anteeksi v??ri? tietojaan. Toimitus ei ollut tehnyt kunnolla kotil?ksyj??n, vaan luottanut sokeasti Kansanterveyslaitoksen johtohenkil?ihin.

Vuonna 2009 Amerikan L??k?rilehdess? (JAMA) julkaistu hy?kk?ys p??ttyi my?s lopulta nolosti. Lue lis??.

Monilla antioksidanteilla on ilmeisesti muukin kuin antioksidatiivinen vaikutus, nimitt?in tulehdussytokiinien esto, mik? selitt?? uudella tavalla niiden suotuisia vaikutuksia kaikissa kroonisissa taudeissa. Lis?ksi monet antioksidantit, kuten karnosiini, berberiini ja E-EPA, vaikuttavat edullisesti geenien kautta. Olen yritt?nyt kokemukseni perusteella selvitt?? kansanomaisesti anti- ja pro-oksidanttien roolia t?ss? katsauksessa. Lis?? antioksidanteista ja vapaista radikaaleista t?ss? katsauksessani.

akuuttia

Lähetetty: 01 Joulu 2010 20:42
Kirjoittaja sienestäjä
K?vin ylen sivuilla areena --> akuutti, ja todella: 39 minuuttisen ohjelman 33 minuutilla tvl??k?ri Risto Laitila sai vastattavakseen rannikkom?ntyuutteen vaikutuksesta jalkojen verenkiertoon. "Kukaan ei tied? niiden antioksidanttien pitk?aikaisvaikutuksia". C ja E-vitamiinit suurina annoksina saivat tuomion. "Ei pid? menn? mainosretkuun, k?ytet??n l??ketieteen keinoja". Toimittaja s?esti: Antioksidantista siis tulee oksidantti

Lähetetty: 04 Joulu 2010 12:07
Kirjoittaja Matti Tolonen
Ranskassa, Espanjassa ym. V?limeren maissa kasvavasta rannikkom?nnyst? valmistetaan ravintolis?? joka tunnetaan nimell? pycnogenol. TV-l??k?ri Risto Laitila ja muut asiasta kiinnostuneet l?yt?v?t maksutta PubMed-tietokannasta 223 tieteellist? julkaisua, jotka todistavat aivan p?invastaista kuin mit? Laitila lausui ohjelmassa. Kirjoita hakusanaksi pycnogenol.

Haastattelijan esile ottamassa valmisteessa oli pycnogenolin lis?ksi viininlehtiuutetta, vitis vifineraa. Siit? on PubMediss? t?ll? hetkell? 1070 tieteellist? dokumenttia.

Kollega Laitila osallistuu Akuutissa kielipeliin, jonka kirjoittamattomien s??nt?jen mukaan Duodecimin j?senten "kuuluu" puhua ravintolisist? negatiiviseen s?vyyn. Olen pohtinut t?t? kysymyst? katsauksessani Totuutta etsim?ss?.

Laitilalta kysyttiin ohjelmassa my?s korkean systolisen verenpaineen hoidosta: H?n ei kysynyt ollenkaan, oliko potilaalla mahdollisesti ylipainoa, joka olisi ollut syyt? laihdutta pois. Ei, suoraan vaan lis?? l??kett?! N?in Akuutti edist?? l??kkeiden myynti? Suomessa.

Lähetetty: 05 Joulu 2010 14:01
Kirjoittaja Matti Tolonen
Antioksidanteista puhuttaessa on hyv? muistaa, ett? niit? on luonnossa satoja erilaisia. Yksi paljon tutkituista antioksidanteista on karnosiini, biologisestyi aktiivinen peptidi. Sit? on tutkittu viimeisten 100 vuoden aikana eritt?in paljon ja tulokset ovat vallan mainioita. Karnosiini on monipuolinen antioksidantti, joka ehk?isee ja hoitaa maksassa tapahtuvaa haitallista hapetusreaktiota, kertoo Istanbulin yliopiston uusi rottatutkimus. Artikkelin johdannossa on hyv? selostus karnosiinin merkityksest? vanhenemismuutosten ehk?isyss?. Tutkimuksessa k?ytettiin rottia, joiden el?m? on lyhyt, ja sen ravitsemusta voidaan helposti kontrolloida. My?s tutkittavan aineen (ravintolis?n) vaikutukset voidaan selvitt?? verrattain nopeasti. Artikkeli tukee aikaisempaa taiwanilaista hiiritutkimusta, jossa karnosiini suojasi maksaa s?rkyl??kkeiden haitoilta.

Yleens?h?n ravintolisien vastustajat yritt?v?t pelotella, ett? ravintolis?t muka kuormittaisivat maksaa ja munuaisia, mutta ainakin karnosiinin kohdalla asia on t?sm?lleen p?in vastoin: se suojaa maksaa ja munuaisia. Munuaistutkimus tehtiin eurooppalaisten munuaisklinikoiden yhteisty?n?, johon osallistui yli 5000 diabeetikkoa. Heist? 135 oli sairastunut munuaistautiin. Lis?ksi tutkittiin 107 tervett? verrokkia.

Lähetetty: 12 Joulu 2010 20:09
Kirjoittaja Matti Tolonen
Verkkokalvon rappeuma, antioksidantit ja rasvahapot
Silm?n verkkokalvon rappeutumisen (eritoten makuladegeneraation) syyn? on vapaiden radikaalien aiheuttama liiallinen hapetusstressi, jota voidaan vaimentaa C-vitamiinilla, kirjoittaa amerikkalainen silm?l??k?riryhm? (Departments of Ophthalmology, University of Tennessee Health Science Center) tuoreessa Journal of Cellular Physiologyssa. Hapetusstressi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin verkkokalvon pigmenttiepiteelin geeneihin (AP-1-geeniperheeseen). Hapetusstressin ehk?isy, vaimennus ja sammuttaminen C-vitamiinilla (tai ehk? muillakin) antioksidanteilla voi siis suojata ik??ntyvien n?k??.

Raportti tukee Yhdysvaltain terveysviraston silm?tautien tutkimuslaitoksen AREDS-tutkimusta, jossa C- ja E-vitamiinit, sinkki, karotenoidit (luteiini ja kseaksantiini) sek? DHA- ja EPA-rasvahapot hidastivat ik??ntyvien ihmisten makuladegeneraation etenemist?. Australialainen yli 6700 henkil?n tutkimus puhuu omega-3-rasvahappojen ja oliivi?ljyn suojavaikutuksen puolesta t?ss? taudissa.

Terveelle keskivertov?est?lle annetut suositukset eiv?t riit? niille, joiden verkkokalvo on jo alkanut rappeutua, vaan tarve on moninkertainen. Suosittelen ottamaan 4 grammaa p?iv?ss? etyyliester?ity? kala?ljy? (mieluiten E-EPAa yksin ja lis?ksi ja E-EPA+E-DHA:n yhdistelm??). Salaattiin kannattaa lorottaa reilusti oliivi?ljy?. Sit? voi laittaa my?s leiv?lle, kuten Andalusiassa on tapana.

Lähetetty: 15 Joulu 2010 21:17
Kirjoittaja Matti Tolonen
Antioksidantit ja valtimoterveys
Antioksidantit ? C- ja E-vitamiini, ubikinoni ja seleeni ? p?ivitt?in nautittuina ruoan lis?n? v?hent?v?t matala-asteista kroonista tulehdusta (inflammaatiota) ja lis??v?t merkitt?v?sti valtimoiden joustavuutta, alentavat kohonnutta verenpainetta ja lis??v?t "hyv??" HDL-kolesterolia, ilmenee uudesta israelilaisesta tutkimuksesta. Sen julkaisi Nutrition & Metabolism -lehti.

Tutkimukseen osallistui 70 keskim??rin 62-vuotiasta henkil?it?, joilla oli useita syd?n- ja verisuonitautien riskitekij?it?: kohonnut verenpaine, diabetes, matala HDL, tai jotka tupakoivat. Puolet sai kuusi kuukautta lumepillereit? ja puolet p?ivitt?in 1000 mg C-vitamiinia, 400 mg E-vitamiinia, 120 mg ubikinonia (Q19) ja 200 mikrogrammaa (?g) seleeni?. Lue lis?? suomeksi

Aloin antaa t?llaista ravintolis?hoitoa (lis?ttyn? viel? kala?ljyll? ja B-vitamiineilla) jo 1980-luvun alussa muun muassa syd?npotilaille. He tulivat yleens? selv?sti parempaan kuntoon. Suomessa l??ketieteellinen establishmentti ei kuitenkaan ymm?rt?nyt mit??n ravintolisist?, vaan tuomitsi hoidon humpuukina. Viime vuosina ravintolis?t ovat kehittyneet ja uusia tehokkaita valmisteita on saatavilla. Nykyiset suositukseni syd?n- ja valtimopotilaille k?yv?t ilmi maksuttomasta Syd?npotilaan itsehoidon oppaasta.

Lähetetty: 16 Joulu 2010 18:20
Kirjoittaja Matti Tolonen
Tamron Troppi-lehti kirjoittaa laajasti ravintolisist? ja niiden terveysv?itt?mien k?sittelyst? EU:ssa.

Lähetetty: 18 Joulu 2010 17:00
Kirjoittaja Matti Tolonen
USA rahoittaa ravintolis?tutkimusta miljardeilla dollareilla
Yli puolet amerikkalaisista k?ytt?? ravintolisi?, joten niiden vaikutusten ja turvallisuuden tutkimusta pidet??n t?rke?n?, kertoo marraskuun Journal of Nutrition. Vuosina 1999?2007 ravintolisien tutkimukseen my?nnetty rahoitus yli kaksinkertaistui Yhdysvalloissa. Terveysvirasto (NIH) rahoitti 6748 hanketta $1,9 miljardilla ja maatalousministeri? (USDA) 2258 hanketta $347 miljoonalla. Eniten tutkittiin vitamiineja ja kivenn?is- ja hivenaineita, kasvirohtoja, fytokemikaaleja ja rasvahappoja. Sy?p?taudit olivat eniten tutkittu sairausryhm?. Siihen k?ytettiin l?hes kaksi kertaa enemm?n rahaa kuin seuraavaksi yleisimp??n tautiryhm??n, johon kuuluivat syd?n- ja verisuonisairaudet. My?s naisten terveysongelmia ja immuunij?rjestelm?n tauteja sek? ravintolisien solu- ja molekyylitason vaikutuksia tutkittiin paljon. Eniten ravintolis?tutkimuksia rahoittivat NIH National Cancer Institute, NIH National Center for Complementary and Alternative Medicine, NIH Office of Dietary Supplements sek? USDA Agricultural Research Service.

Usein esitetty v?ite, ettei ravintolisi? ole tutkittu, ei siis pid? paikkaansa.
Hakusanat: Ravintolis?t, vitamiinit, hivenaineet, antioksidantit, rasvahapot, kala?ljy, omega-3.

Lähetetty: 21 Joulu 2010 20:05
Kirjoittaja Matti Tolonen
Kromipikolinaatti
Kromia on monina eri suoloina ravintolisiss?. Yksi tehokkaimpia on kromin ja pikoliinihapon suola, kromipikolinaatti. Se on k?yt?ss? 27 EU-maassa. Nyt EU:n EFSA on vihdoin antanut siunauksensa sek? k?yt?lle turvallisena kromin l?hteen?, kirjoittaa t?n??n Nutraingredients.
Suomessa Evira on soutanut ja huovannut kromipikolinaattiasiassa. V?lill? Evira kielsi sen k?yt?n ravintolisiss?, mutta sitten taas salli sen. Nyt kromipikolinaatti on siis virallisesti hyv?ksytty kaikissa EU-maissa. Kromipikolinaattia on muun muassa er?iss? laihdutusvalmisteissa, sill? orgaaninen kromi hillitsee makeann?lk?? ja parantaa insuliinin toimintaa. Ylipainoiset ja diabeetikot voivat hy?ty? kromilis?st?. Onkin ilmeist?, ett? diabeetikon p?ivitt?inen kromin tarve on paljon suurempi (noin 200 mikrogrammaa) kuin sen saanti suomalaisesta ravinnosta (keskim??rin 30 mikrogrammaa).
Kromi ravintolis?n?

Lähetetty: 27 Joulu 2010 18:45
Kirjoittaja Matti Tolonen
Ravintolisien k?ytt?? tutkittu USA:ssa
Puolet amerikkalaisista k?ytti ravintolisi? (44 % miehist? ja 53 % naisista) 2003?2006 tehdyss? suuressa kansallisessa NHANES-tutkimuksessa. Yli 70-vuotiaissa k?ytt?ji? oli per?ti 70 %. Suurin osa k?ytti p?ivitt?in vain yht? valmistetta. Eniten k?ytettiin monivitamiini-hivenainevalmisteita (33 %). V?hiten ravintolis? k?yttiv?t lihavat ihmiset ja eniten koulutetut valkoihoiset (muut kuin hispanot). Ik?ihmiset k?yttiv?t muita enemm?n kasviper?isi? (botanical) ravintolisi?. (Journal of Nutrition 22.12.2010]

Viime kev??n? Suomessa tehdyss? kyselytutkimuksessa 72 % naisista ja l?hes puolet miehist? ilmoitti k?ytt?v?ns? ravintolisi?. D-vitamiinin yleinen puute on sen j?lkeen tullut niin yleiseen tietoon, ett? uskoisin k?ytt?j?m??r?n lis??ntyneen D-vitamiinilisien vuoksi. Kuten edellisist? viesteist? k?y ilmi, rahoittaa USA:n valtio ravintolis?tutkimusta. Suomessa taas THL ja sen p??johtaja Pekka Puska vastustavat ravintolisien k?ytt??. Puskan mielest? suomalaisten tulisi s??st?? rahansa oikeisiin l??kkeisiin (lausunto Ilkka-lehdess?).

Lähetetty: 27 Joulu 2010 19:49
Kirjoittaja Matti Tolonen
Ravintolis?t parantavat fyysist? ja psyykkist? suorituskyky?
Ravintolisien vaikutusta fyysiseen ja psyykkisen suosituskykyyn tutkittiin USAssa (The University of Central Florida, Orlando, FL). Kokeeseen osallistui 17 fyysisesti aktiivista opiskelijaa, 17 miest? ja 2 naista. Keski-ik? oli 21 vuotta, keskipaino 81 kg. He nauttivat ravinnon lis?n? samanaikaisesti useita ravintoaineita: α-glyserofoskoliini (150 mg), koliinibitartraatti (125 mg), fosfoseriini (50 mg), B3-vitamiini 30 mg), B6-vitamiini 30 mg), B12-vitamiini (60 ?g), foolihappo (4 mg), L-tyrosine (500 mg), kofeiiniahydridi (60 mg), asetyyli-L-karnitiini (500 mg) ja naringiini (20 mg). Heille tehtiin kovia testej?, mm. Wingaten testi, jossa koehenkil? ajaa itsens? uuvuksiin asti. Journal of the International Society of Sports Nutrition. 2010 Dec 15;7(1):39
Aikaisemmin on osoitettu ett? my?s ubikinoni lis?? fyysist? suorituskyky? (Lue raportista suomeksi.) My?s karnosiini parantaa merkitsev?sti lihasvoimaa ja kest?vyytt

Lähetetty: 28 Joulu 2010 18:57
Kirjoittaja Matti Tolonen
Syd?men vajaatoiminta
Syd?men vajaatoimintaa potevat ihmiset eiv?t saa l?hesk??n riitt?v?sti energiaa ja suojaravinteita ruoastaan, kertoo uusi pohjois-irlantilainen tutkimus (Royal Victoria Hospital, Belfast Health and Social Care Trust, Grosvenor Road, Belfast, BT12 6BA, Northern Ireland, UK.). Siin? meni taas roskikseen THL:n (ent. Kansanterveyslaitos) hokema: "tavallinen kotiruoka varmistaa kaikkien ravintoaineiden riitt?v?n saannin?.

Kaiken kaikkiaan 73 % potilaista sai suosituksia v?hemm?n energiaa, ja yli puolet potilaista sai liian v?h?n D-vitamiinia, seleeni? ja sinkki?. B6- ja D-vitamiinin, riboflaviinin (B2) ja foolihapon saanti oli v?h?isemp?? kuin terveill? verrokeilla ja potilaiden antioksidanttistatus oli heikompi ja isoprostaanien m??r? sit? suurempi, mit? vakavampi syd?ntauti oli.
Nutrition, Metabolism and Cardiovascular Diseases 2010 Dec 24

Mit? t?st?kin raportista tulisi p??tell?? Syd?npotilaat tarvitsevat ravintolisi? purkista, aivan kuten Syd?npotilaan itsehoidon oppaassa suositellaan.

Lähetetty: 02 Tammi 2011 17:46
Kirjoittaja Matti Tolonen
Ravitsemustieteen vallankumous
Tri Timo Kuusela ennusti viime vuonna, ett? 2010 tulee olemaan ravitsemusl??ketieteen muutosvuosi. Niinh?n siin? sitten k?vikin. Auktoriteettiusko virallisterveelliseen ravitsemusneuvontaan romahti kansan keskuudessa. "Kyll? kansa tiet??." Voit lukea oman pakinani aiheesta uusimmasta Fuengirola.fi -lehdest?, sivulta 10 (5.1.asti)