Taaksepäin katsominen auttaa eteenpäin näkemisessä, myös ruokinnan suhteen

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5823
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Taaksepäin katsominen auttaa eteenpäin näkemisessä, myös ruokinnan suhteen

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 30 Maalis 2020 9:02

HS: Päivän lehti 30.3.2020 Timo Paukku HS

Hampaiden juuren ”vuosirenkaista” voi päätellä elämän käännekohtia,
kuten synnytyksen ja vaihdevuodet, sairastamisia ja jopa vankeusajan


Muutto maalta kaupunkiin näkyi Malawissa eläneen naisen hammassementissä.
Tummat viivat 35-vuotiaan naisen poskihampaan juuressa kielivät, että hän synnytti tiettyinä aikoina elämässään.

HAMPAIDEN vaikutus terveyteen tiedetään. On saatu viitteitä siitä, että hampaiden kunnolla on yhteys sydän- ja valtimotauteihin ja Alzheimerin tautiin. Hampaat paljastavat muutakin, nimittäin elämämme käännekohtia.
Hampaisiin, tarkemmin sanottuna sen hammassementtiin, on kirjautunut tietoa siitä, milloin nainen synnytti tai milloin vaihdevuodet alkoivat. Hammassementin pinnassa näkyvät myös pitkäkestoinen stressi ja jopa kuluneet vuodet vankilassa, jos niin ikävästi käy elämässä.

Koettelemukset näkyvät juuren pinnassa hammassementin vaaleuden eroina, vähän kuin puun kasvun vuodet sen vuosirenkaissa. Hammassementtiä muodostuu hitaasti koko elämän ajan, ja juuri se tarjoaa kurkistusikkunan tai jopa pienen aikakapselin koko ihmisen elinikään.

HAMMASSEMENTTI on suorilta katseilta piilossa hampaiden juurissa. Siellä se peittää hampaan juuren niitä osia, jotka ulottuvat aina leukaluuhun. Sen päätehtävä kun on tukea hammasta leuassa. Hammassementin pinnassa näkyy renkaita tai nauhoja, kun sitä tarkastelee mikroskoopilla. ”Hammas ei ole luurangon kuollut osa”, selittää hampaita tutkinut antropologi Paola Cerrito New Yorkin yliopistosta tutkimustiedotteessa. ”Se mukautuu jatkuvasti ihmisen elimistön muutoksiin ja vastaa niihin.”

Antropologi Cerrito tutki ryhmänsä kanssa 47:ää hammasta, jotka oli otettu viideltätoista viime aikoina kuolleelta henkilöltä. Vainajien iät olivat kuolinhetkellä 25–69 vuotta. Kuolleet asuivat Malawissa Keski-Afrikassa ja olivat bantuheimoa. Vainajien elämästä oli kirjattu paljon eri tietoja, kuten synnytykset ja se, mitä lääkkeitä he olivat käyttäneet elämänsä aikana. Sillä perusteella tutkittavat hampaat valittiin.

CERRITO halusi tietää, näkyisikö ihmisen hammassementissä jälkiä esimerkiksi synnytyksestä ja vaihdevuosista.
Sitä varten hammassementin pintaa tutkittiin sellaisella mikroskoopilla, joka mittaa polarisoitunutta valoa. Sen määrän vaihtelu näkyi hammassementin pinnalla. Merkkejä synnytyksestä ja vaihdevuosista löytyikin kaikkien naisten hampaista. Hammassementin kerros oli noina elämänvaiheiden aikoina ohuempi. Mutta ei siinä kaikki.
Vainajan elämänkulun vertailu hampaisiin paljasti myös, että hammassementissä näkyi eri sairauksien merkkejä. Jopa vankilassa eletty aika näkyi. Nämä muutokset heijastuivat elimistön kokemaan stressiin ja se puolestaan näkyi hammas­sementin pinnassa. Jopa muutto maaseudulta kaupunkiin erottui 25-vuotiaan naisen poskihampaissa, vaikka sitä tuskin voi pitää kovin traumatisoivana.

Hammassementti näyttää olevan herkkä tallennin, mutta se heijastelee vain isoja elämänmuutoksia. Hetkellisiä muutoksia se ei kirjaa, sanoo Cerrito sanomalehti The Guardianissa. Hammassementtiä tutkittiin nyt vain yhdestä vainajien ryhmästä. Seuraavaksi on selvitettävä, havaitaanko sitä muissa ihmisryhmissä, isoissakin.
VOISIKO hammassementti kertoa myös vaikkapa neandertalilaisten elämästä? Jos meissä on aikakapseli tärkeistä hetkistämme ja osaamme tulkita sitä, voi löytö muuttaa arkeologiaa.

Hampaiden arkeologiasta raportoi tiedelehti Naturen Scientific Reports.

Kommentti: Todella mielenkiintoinen retrospektiivinen katsaus, ihmisen hampaista. Mahtaisiko näkyä ravinnon vaikutus selkeinä kerrostumisina? Entäpä aivan pienten lasten hampaat, maitohampaat? Näkyykö tappavan äidinmaidon/rypsiöljyn ero hampaiden puhkeamisajankohtana tai irtoamisina? Entäpä vegaanien ryhdikäs olemus (nauhamakaronin kaltainen ryhti) koko luuston ja hampaiden olemuksessa? Miten sota-ajan ravinto heijastui rintama- ja siviiliolosuhteiden ruokinnassa? Entäpä tuo alituinen stressi kuoleman läheisyydestä ja siviilien pelko jatkuvista "hyväntahdon pommituksista"?

Se ainakin tiedetään hammastutkimuksissa, että ennenvanhaan rippilahjaksi annettiin tekarit kultaisen ristin sijasta nuorelle. Hammashuolto onkin ottanut suuria askelia hammasterveyden parantamiseksi. Olisiko tässä se PK-projektin saavutus salattuna? Miten lie peruskoulu vaikuttanut hammasterveyteen, sillä oppikouluissa ei hammas-/ruokinta-/terveydenhuolto kuulunut palveluihin. Hiilihydraattien runsas tuputus ei ainakaan ole hammasterveyttä edistänyt, sanokoon Mikael ihan mitä tahansa. Tänäkin päivänä täällä lukiolaiset matkaavat massoina läheiseen saksalaisperäiseen kauppaan ostoksille ruokatunnilla. Munkit, namut ja limut (energiajuomat) tekevät kauppansa.

Hammaskaluston/suun terveys on jäänyt hieman taka-alalle kaikenmaailman vouhotusten sijasta. Milloin on ksylitoli päivän epistola, milloin taas harjaus, milloin kurlaus. Aikuisen elon säännölliset hammaslääkärikäynnit tarkastustoimenpiteenä antaisi kansanterveyteen suurimman potkun ruokintamuutosten jälkeen. Ruokinnan sijasta kaikille samaa tarkoittaisi KAIKILLE HAMMASHOITO-OHJE JA TARKASTUS SÄÄNNÖLLISESTI.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa

cron