Sivu 1/1

Onko jotain tutunoloista alla olevassa kirjoituksessa?

Lähetetty: 29 Maalis 2020 12:44
Kirjoittaja Kalakukko
Turun Sanomat 29.3. 2020 Lukijalta: Luonnonsuojelu on aiheuttanut saaristoon lintukatoa

Kirjoittajan mielestä pienpetojen kannat on päästetty kasvamaan luonnonsuojelun nimissä liian suuriksi ja nyt ne aiheuttavat tuhoa saariston lintukannoille. Kymmeniä vuosia saariston kovasti vähentyvien lintujen elämää lähes päivittäin vierestä seuranneena odotan alkavaa kevättä taas entistä huolestuneempana. Kaikkien perinteisten vesilintujen kannat ovat suorastaan romahtaneet ja muutamat aiemmin runsaina esiintyneet lajit ovat käytännössä kadonneet kokonaan. Suuntaus ja siihen johtaneet syytkin ovat olleet nähtävissä jo monen monta vuotta.

Kuten taajamissa asuvat "asiantuntijatkin" ovat arvelleet, syynä ovat todennäköisesti ympäristön ja elinolojen muutokset. Muutosten he tietenkin katsovat johtuvan taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten toimista.
Olen samaa mieltä siitä, että luonnon monimuotoisuutta uhkaavat ihmisen toimet, mutta mitkä toimet? Ihminen on yhtenä lajina ollut aina osana luontoa ja myös vaikuttamassa sen lajistoon.

Menneinä vuosikymmeninä saaristossa oli enemmän asukkaita ja metsästettiin huomattavasti enemmän. Lintuja sekä niiden munia syötiin ja pyydettiin myös myyntiin. Vesilintukannat olivat silti voimissaan.
Ihminen on aina ravintonsa luonnosta hankkiessaan pitänyt huolen riistakannan säilymisestä tekemällä ns. riistanhoitotyötä. Tähän kuuluu muun muassa pesintäpaikoista huolehtiminen, ruokinta ja ennen kaikkea pienpetokantojen ja haittalintujen kurissa pitäminen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi säädetyt lait ja toimenpiteet on se tekijä, joka luontomme köyhdyttää. Tämä pätee nimenomaan linnuston kohdalla. Luonnonsuojelun nimissä turvataan pienpetojen ja muidenkin lintujen pesiä ja poikasia hävittävien eläinten rauhoittaminen ainakin lisääntymisaikoina. Pienpetojen kannat on yksinkertaisesti päästetty kasvamaan liian suuriksi.

Ns. "asiantuntijoiden" käsitykset siitä, minkälaista tuhoa nämä hävittäjät todellisuudessa saavat aikaan, eivät ole likimainkaan kohdallaan. Lisäksi lintukantojen huvetessa tuhovauhti vain kiihtyy, sillä jos toimiin ei ryhdytä heti, niin pienpetojen ja ns. haittalintujen suhteellinen määrä kasvaa entisestään. Jos jäiden lähdettyä saareen on jäänyt yksikin supikoira, minkki, mäyrä tai kettu, maassa pesivien lintujen pesät on enimmäkseen tuhottu ennen poikasten kuoriutumista.

Tuhoamista täydentävät vielä varikset, jotka aktiivisesti etsivät niin maassa kuin puissa pesivien lintujen pesiä rikkoakseen munat. Niille hävitettäviksi kelpaa kaikki, siis myös pikkulintujen pesät. Viime vuosina jotkut varikset ovat oppineet käymään rikkomassa munat jopa telkkä- ja koskelopöntöissä.
Jos joku poikue sattuu syntymään ja emo johdattaa ne veteen, niin edustan kivillä jo odottelevat merilokit ja harmaalokit nousevat ilmaan ja hetken päästä emo on yksin. Joutsenten ja hanhien lisäksi vain koskelot puolustautuvat lokkien hyökkäyksiltä ja pystyvät yleensä pitämään muutaman poikasen.

Tuhoa täydentävien korppien määrä on kasvanut aivan liian suureksi ja myös lähes kaikkea maasta syövät kurjet ovat löytäneet tiensä saariin. Aikoinaan harvinaiset ja nyt erittäin yleiset isot lokit paikkaavat tehokkaasti pesiä hävittävien petojen "laiminlyönnit". Niiden määrää pitäisi vähentää selvästi.

Ns. asiantuntijat ovat vuosikausia ihmetelleet, mikä vika on haahkanpoikien ruokavaliossa, kun ne katoavat. On keksitty muun muassa, että sinisimpukat ovat vähentyneet. Kyllä se on niin, että erittäin harva haahkanpoikanen pääsee syömään ensimmäistäkään sinisimpukkaa ennen kuin tulee itse syödyksi. Kyllä sinisimpukoita riittäisi. Meri- ja harmaalokit tappavat ja syövät vesilintujen poikasia kunnes ne ovat lentokykyisiä, siis vielä lähes aikuisen kokoisia.

Lähellämme on pieni saariryhmä, jossa on aina erittäin suuri ja monipuolinen pesivä linnusto. Kesällä 2018 jouduin todistamaan, millainen vaikutus ympäristöön oli yhdellä "söpöllä" kettupoikueella. Kettuhan on pesintäaikaan rauhoitettu, joten emo ja poikaset saivat rauhassa hävittää saariryhmän kaikki linnunpesät ja lintuja. Ainoastaan joutsenpari sai kaksi poikasta veteen. Oliko luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta viisasta antaa kettujen tehdä tuhotyönsä ja lopettaa ne vasta elokuussa rauhoitusajan jälkeen?

Mielestäni saaristossa ja muilla lintujen lisääntymisen kannalta tärkeillä alueilla ei pidä suojella pienpetoja ja haittaeläimiä edes lisääntymisaikana.
Näkemykseni eli todelliseen luonnon seuraamiseen perustuvat kymmenien vuosien kokemukseni varmaan tyrmätään paremmin perillä olevien kaupunkilaisten "asiatuntijoiden" taholta, mutta toivoisin, että luontoon liittyvissä tutkimuksissa ja päätöksissä annettaisiin arvo "luonnossa" asuvien ihmisten kokemuksiin perustuvalle tiedolle.

Tällä alueella avovesiaikaan näkyvistä linnuista ajoittain 99 prosenttia on "uhanalaisia" merimetsoja, jotka käsittämättömän suojelun turvin saavat rauhassa tuhota luontoa ja hävittää harvinaisia kasvustoja sekä kalakantaa.
Olen pariin otteeseen saanut kuulla saariston oloihin erikoistuneen biologin käsityksistä joidenkin vesilintujen pesinnöistä sekä merimetsoista. On ollut aivan järkyttävää havaita, miten tietämättömiä he todellisuudessa ovat ja miten tosissaan he yrittävät vakuuttaa olevansa oikeassa.

Kummasti on vuosien saatossa tullut sellainen vaikutelma, että "paremmin luonnosta perillä olevien asiantuntijoiden" mielestä maalla ja merellä luonnon keskellä asuvat ihmiset vihaavat luontoa, kun eivät ymmärrä miten sitä pitää suojella. En vaan ole koskaan törmännyt yhteenkään näissä oloissa asuvaan ihmiseen, jolle nimenomaan luonto ei olisi kaikkein tärkeintä.

Kari Saramo, Uudenkaupungin saaristo

Kommentti: Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Ihmisen elo sopusoinnussa luonnon kanssa on sujunut aiemmin mukavasti ja kestävästi kaikkien kannalta.
Ihmisen viheliäin keksintö VESISKOOTTERI ei todellakaan ole hyötykulkuneuvo vaan älyttömän ihmisen lelu. On kaiketi katsottu amerikkalaisia vesileikkejä ja sovellettu näkemäänsä pikku järville, lammille ja saaristoisille merten rannoille. Very Cool! NIINKU.

Jotenkin mielipideartikkeli johtaa ajatukseni myös vaikkapa eräässä maaseutuyliopistossa/-työväenopistossa aivopestyihin ravintofundamentalisteihin. On opetettu selkeä käsitys OIKEASTA RUOKAVALIOSTA elinkeinon prosyyrien avustuksella. "Puolueettomat" elinkeinon tutkimustulokset auttavat ajatukseen kykenemättömiä muodostamaan asiasta mielipiteen ja omin silmin näkemä maailma on vain liikunnan puutetta, ruisleivän vähyyttä ja rypsiöljyn vieroksuntaa. Ja jälki on kadullakin näkyvää...maallikollekin.

Media osallistuu aktiivisesti tämän "oikean tiedon levittämiseen" eväämällä vastakkaisten ajatusten esilletuloa. Onpa jopa eräs toista mielipidettä oleva ajettu maanpakoon aina Saksaan asti. Olisiko Antarktis ollut sopivampi näin Itellan/postin sujuvan toiminnan kannalta tai ehkäpä Napoleonin koronaeristyspaikka St. Helenan saari Etelä-Atlantilla?