Sivu 1/1

Hapanmaitotuotteista

Lähetetty: 23 Maalis 2020 21:26
Kirjoittaja Kalakukko
HS: Ruoka|Ravitsemus 23.3. klo 9:29 Juha Matias Lehtonen

Hapanmaitotuotteiden syönti saattaa edistää sydänterveyttä
– tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan aukottomia

Hapanmaitotuotteiden terveellisyys liittyy hapatettujen elintarvikkeiden sisältämiin bakteereihin sekä mahdollisesti hiivoihin. Hapanmaitotuotteissakin on syytä muistaa kokonaisuus: hapattaminen ei esimerkiksi kumoa jogurttiin lisätyn runsaan sokerin haittoja.

SUOMALAISET kuuluvat maailman innokkaimpien maidon kuluttajien joukkoon. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaiset nauttivat 155 kiloa nestemäisiä maitotuotteita ja 26 kiloa juustoa henkilöä kohden. Viime vuosina erityistä kiinnostusta ovat herättäneet trendikkäät hapanmaitotuotteet, kuten rahkat ja jogurtit. Hapanmaidon terveysvaikutuksia on tutkittu niin Suomessa kuin maailmallakin ja tuloksia on hehkutettu mediassa välillä sangen innokkaasti.

Kuinka suurella varmuudella hapanmaitotuotteita voidaan pitää terveellisinä? Entä onko hapanmaitotuotteissa eroja? Kysyimme asiantuntijoilta.
Hapanmaitotuotteet ovat yhteydessä sydänterveyteen Hapanmaitotuotteiden ja kansansairauksien välistä yhteyttä on tutkittu. Näyttö myönteisistä terveysvaikutuksista on lupaavaa, vaikka ei kiistatonta.
”Havainnoivissa väestötutkimuksissa on todettu neutraali tai käänteinen yhteys hapatettujen maitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonitautien riskin välillä. Sama koskee ennenaikaisen kuoleman riskiä, ja on myös aika hyvää näyttöä, että tyypin 2 diabeteksen riski on pienempi”, ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen kertoo.

Toisin sanoen hapanmaitotuotteiden syöjät kärsivät muita vähemmän eräistä yleisistä kansantaudeista ja riski ennenaikaiseen kuolemaan on pienempi. Vaikka tutkimustulokset näyttävät hyviltä, ne eivät riitä osoittamaan aukottomasti, että vaikutus riskeihin johtuu todella hapanmaitotuotteista. Taustalla saattaa piillä vielä tuntemattomia muuttujia. Viimeistä vastausta on turha odottaa tulevistakaan tutkimuksista.

”Yleensä elintarvikkeiden terveellisyydestä ei ole olemassa vahvinta tutkimusnäyttöä. Sellaisen saamiseksi pitäisi satunnaistaa ihmisiä käyttämään vuosien ajan hapanmaitotuotteita pieniä ja suuria määriä. Moista ei ole tehty eikä varmaan koskaan tehdäkään, sillä tutkimus olisi todella kallis. Tutkittavien halu noudattaa tutkimusruokavaliota todennäköisesti myös heikkenisi muutamien kuukausien jälkeen”, Virtanen sanoo.

Hapatettu maito vaikuttaa suolistoon
Hapanmaitotuotteiden terveellisyys liittyy tavalla tai toisella hapatettujen elintarvikkeiden sisältämiin bakteereihin sekä mahdollisesti hiivoihin. Ainakin osa hapatebakteereista toimii joissakin olosuhteissa probioottisesti eli edistää suoliston bakteeritasapainoa. ”Bakteerit ovat paras hypoteesi. Ei kuitenkaan täysin tiedetä, miten hapatetut maitotuotteet käytännössä muokkaavat suoliston bakteerikantaa”, Virtanen pohtii.

Hapatebakteereista tärkeimpiä ovat erilaiset maitohappobakteerit. Niiden tiedetään auttavan hajottamaan laktoosia, jonka vuoksi hapatettu maito aiheuttaa osalle ihmisistä vähemmän vatsaoireita kuin muut maitotuotteet. Maitohappobakteereita on myös käytetty antibioottiripulin ehkäisyyn. Probioottien hyödyntämistä hankaloittaa se, että jokaisen ihmisen suolistobakteeristo on omanlaisensa ja reagoi syötyihin mikrobeihin yksilöllisesti. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, missä tilanteissa ja kenelle ruoan mukana saatavista bakteereista on hyötyä.

Jokaista bakteerilajia ja jokaista hapatettua tuotetta tulisi periaatteessa tutkia erikseen, sillä niillä voi olla kaikilla omanlaisensa vaikutukset. Puutteellisen näytön vuoksi tällä hetkellä Suomen ja Euroopan elintarvikeviranomaiset eivät salli lainkaan hapatettujen ruokien markkinoimista probioottisina. Jogurtti on hapanmaitotuotteista tutkituin.

Hapatettuja ruokia ei voi panna terveellisyysjärjestykseen
Hapanmaitotuotteista tutkituin on jogurtti. Sen terveysvaikutuksista on jo hyvin näyttöä. Monet taloudellisesti merkityksettömämmät tuotteet, kuten viili ja piimä, ovat puolestaan jääneet vähälle huomiolle. Se ei tarkoita, etteivätkö nekin olisi terveellisiä. Tutkijan mielestä hapatettuja tuotteita ei voi panna paremmuusjärjestykseen.

Maitotuotteiden lisäksi kannattaa muistaa hapatettu ruisleipä, hapankaali, kimchi ja monet muut hapatetut ruoat.” ”Periaatteessa millä tahansa hapatetuilla tuotteilla voi olla hyviä terveysvaikutuksia. Maitotuotteiden lisäksi kannattaa muistaa hapatettu ruisleipä, hapankaali, kimchi ja monet muut hapatetut ruoat. Useimpia niistä on tutkittu vähemmän kuin hapanmaitotuotteita, mutta luultavasti niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa”, Virtanen sanoo.
Arjen ruokavalinnoissa hyvä perussääntö on, että kaikenlaisia hapatettuja ruokia kannattaa nauttia, vaikka tarkat syy-yhteydet ja tuotekohtaiset erot ovat hämärän peitossa. Toki samalla tulee huomioida elintarvikkeiden ravitsemuksellinen kokonaisarvo. Hapattaminen ei esimerkiksi kumoa jogurttiin lisätyn runsaan sokerin tai leipään lisätyn suolan haittoja.

Juustoissakin elää mikrobeja
Hapanmaitotuotteista puhuttaessa juustot ohitetaan usein sivulauseessa. Valio Oy:n asiantuntijat kuitenkin vahvistavat, että myös juustoissa elää maitohappobakteereita. Jokaisessa kypsytetyssä juustotyypissä on omanlaisensa mikrobisto. Juustojen bakteerimäärät riippuvat valmistustavasta. Vaihtelu on suurta muun muassa mozzarellassa, feta-tyyppisissä juustoissa ja juustoleivässä. Monet rasiaan pakatut tuorejuustot on jälkipastöroitu, joten niissä hapatebakteereita ei ole jäljellä lainkaan.

Hapatusprosessin tiedetään myös vaikuttavan juuston sisältämiin ravintoaineisiin. Virtasen mukaan hapatuksessa juustoon syntyy K2-vitamiinia, josta ajatellaan olevan hyötyä sydänterveydelle.
Huonona puolena juusto sisältää kovaa rasvaa, jonka saantia osan ihmisistä kannattaa sydänterveyden takia vähentää. Juusto ei kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan veren kolesterolipitoisuuteen yhtä paljon kuin esimerkiksi voi.

”Vaikka sekä juusto että voi sisältävät runsaasti kovaa rasvaa, tutkimuksissa juuston vaikutus haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuuteen veressä on ollut paljon pienempi. Tämä voi selittyä esimerkiksi juuston rakenteella tai sen sisältämillä muilla ravintoaineilla, kuten proteiinilla ja kalsiumilla”, Virtanen kertoo.

Juustoista antoivat tietoa Valio Oy:n tuotekehityksen ja tutkimuksen asiantuntijat Soile Tynkkynen, Soila Kananen ja Anu Turpeinen.