https://www.utupub.fi/handle/10024/145817Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja. Näille sairauksille
ominaista on häiriintynyt valkosoluliikenne. Näiden tautien kehittymisestä ja
ennaltaehkäisystä saadaan tietoja kansallisilla väestötutkimuksilla, joissa
ihmisestä voidaan mitata niin kutsuttaja biomarkkereita, jotka antavat tietoa
elimistön tilasta. Parhaimmillaan biomarkkerit ennustavat tulevia tautitapahtumia
vuosien päähän näytteenottohetkestä.
Tässä väitöskirjatyössä keskeisessä roolissa oli soluliikenteessä vaikuttava
biomolekyyli, vaskulaarinen adheesioproteiini-1 (VAP-1). Työssä etsittiin
valkosolujen pinnalla esiintyviä molekyylejä, ligandeja, joihin VAP-1 sitoutuu, ja
näin auttaa valkosoluja siirtymään verestä kudoksiin. Lisäksi kahta veren
liukoisen VAP-1:n määrää mittaavaa menetelmää kehitettiin väestötutkimuksiin
sopivammaksi VAP-1:n biomarkkeri-roolin selvittämiseksi. Näillä highthroughput
-menetelmillä oli tarkoitus selvittää assosioituuko VAP-1 sydän- ja
verisuonitautien alkuvaiheisiin ja voidaanko VAP-1:n tasoilla ennustaa tulevia
sydän- ja verisuonitautitapahtumia suomalaisessa väestössä.
Tutkimuksissa löysimme ensimmäiset valkosoluligandit VAP-1:lle.
Siaalihappoihin sitoutuvat immunoglobuliini-tyyppiset lektiinit, Siglec-10 ja
Siglec-9 ilmentyvät eri valkosolujen pinnalla ja sitoutuvat VAP-1:een.
Kehittämiemme menetelmien avulla määritimme VAP-1-tasot lähes 5000:lta
väestötutkimuksiin osallistuneelta suomalaiselta. VAP-1-tulosten tilastollinen
analyysi muiden väestötutkimuksissa määritettyjen muuttujien ohella osoitti, että
VAP-1-tasot korreloivat kaulavaltimon seinämäpaksuuden kanssa. Lisäksi VAP1-tasoilla
pystyttiin selittämään tulevien sydäntautitapahtumien riskiä ja
parantamaan tilastollisen ennustemallin uudelleenluokittelukykyä.
Avainsanat: sydän- ja verisuonitaudit, valkosoluliikenne, ligandi, biomarkkeri,
väestötutkimukset