Lääkkeen (metformiini) hylkäys

[Timo Kuusela]

Kirjoitin toisaalla, että lopetin v. 1996 lähtien käytössä olleen metformiini-lääkityksen. Ei kokeelle muuta perustetta ollut kuin viikonlopun mukaanottounohdus.
Alkuvuoden ( 18.02.) mittaustulos oli lääkittynä 5.4%.
Tänään (10.05.) mittasin 5.6%. Tätä edelsi noin 10 vrk:n lääkkeettömys. Paastoskerit ovat vähän kohonneet, aterianjälkeiset tuskin ollenkaan. On toisaalta ollut juhlakauttakin enkä ole äärimmäinen tiukkapipo syömisissä.
Pidän päivän mittaustulosta seurannan lähtönoteerauksena. Pyrin aluksi seurailemaan kuukausittain sokeristumisen kehittymistä. Toisaalta mikään ei ole helpompaa kuin palaaminen metformiiniin. Sen olen sietänyt ilman mitään oireita.
Mutta katsotaan, mitä tapahtuu. Pitkään kestäneen T2D:n hoito pelkällä hh-(sokeri)rajoituksella näyttäköön kykynsä yksilötasolla. Voiko täysin lääkkeetön T2D-hoito onnistua? En edes epäile.
Mietin, monesko omakoe tämä jo onkaan. Kerron sitten tuloksista, kun on kerrottavaa.

[Timo Kuusela]

Vaihe II:

Viime mittauksen aikaan suunnittelin kontrollin kuukauden päähän. Aikaa on vierähtänyt kotoa poissaolon vuoksi vähän enemmän.

HbA1c testi 17.06 klo 17.35 5.5% / 37.

Todettakoon, että "pitkä sokeri" on kestänyt lääkkeettömyysjakson hyvin aisoissa.
Hoito on perustunut täysin hiilihydraattirajoitteiselle elämäntavalle. Samalla on tullut rikotuksia kaikkia rasvoihin liitettyjä rajoituksia (määrä & laatu).
Jaksoon liittyy tavanomaisia "pistemittauksia" hiukan runsaammin. Glukoosiarvot 1.5 - 2 tuntia aterian jälkeen ovat olleet totutut 6, korkeintaan 7 mmol/l. Paastosokerit ovat olleet n 0.5 mmol/l aiempaa korkeammat, kuitenkin yleisimmin <6 mmol/l.

Koe jatkuu tarkan seurannan politiikalla välihavaintoineen sen kolme (3) kuukautta, jota pidän sopivana elimistön sopeutumisaikana.
Samaa kolmea kuukautta olen soveltanut myös elimistön energiatapahtumien muuntamisessa rasvapolttoiseksi hyvin tuloksin. Yön yli nukkuminen voi sopia politiikkaan, ei humaanifysiologiaan.

[Timo Kuusela]

Tutkimus 27.06.2014 Kontr. 29.07.-14
4515 fP-Kol 6-0 mmol/l * 5.3 mmol/l
4568 fP-Trigly 1.54 mmol/l 0.81 mmol/l
4516 fP-Kol-HDL 1.75 mmol/l 1.36 mmol/l
4599 fP-Kol-LDL 4.1 mmol/l * 3.6 mmol/l
2247 fS-LpoA1 1.68 g/l 1.63 g/l
2247fS-LipoB 1.20 g/l * 1.05 g/l
1471 P-Gluc 7.1 mmol/ *
6128 B-HbA1c 42 mmol/l 43 mmol/mol
1560 B-GHb-A1c 6.0 % 6.1 %
2503 fS-C-Pept 1.04 nmol/l
8022 S-hs-CRP 1.08 mg/l
2836 S-T4-V 14 pmol/l
2775 S-T3-V 4.8 pmol/l
2832 S-TSH 1.39 mU/l
1867 P-Hcyst 15.5 umol/l *
1220 P-D-25 239 nmol/l
1137 S-B12-Vit 322 pmol/l
1414 fE-Folaat 962 nmol/l
1358 B-HKR 46 %
4597 P-GT 35 U/l
4591 P-ASAT 26 U/l
1024 P-ALAT 26 U/l

Jos kukaan onnistuu ylläolevan risuaidan tulkinnassa, se esittää HUSLAB-omaseurantaa exel-taulukosta kopioituna menossa olevan metformin jättökokeen vaikutuksista. Tutkimuslista noudattaa suomalaista käytäntöä koodinumeroineen ja on eräästä ruotsalaisesta esityksestä vähän laajennettu versio niin kuin itse tapaan asioita hahmottaa ja tulkita.
Lista koostuu "kolesteroli"-tutkimuksesta täydennettynä Apo-suhteella, pastosokerista ja "pitkästä" sokerista ml insuliinin eritystä kuvaavan tutkimuksen, herkän tulehduskuvaajan, kilpirauhasen perustutkimukset, homokysteiinin, kolmesta keskeisestä vitamiinista ja kontrollitutkimukseen liittämistäni kolmesta maksakokeesta. Viime mainittuja päättäessäni lehteilin Anna Kotrosen väitöskirjaa (Liver fat in the metabolic syndrome and type 2 diabetes. Hki 2008). Työn ohjasi prof. Hannele Yki-Järvinen.

Kustannukset: Ensimmäisestä koelistasta HUSLAB laskutti runsaat 150 € (ilman palautusta, jota ei saa) ja tärkeimpien tutkimusten kontrollilistatta noin puolet (65 €).

Mitä sitten teen / tein ensimmäisten kokeiden jälkeen:
Elämä jatkuu ilman metformiinia. Sokeriarvot ovat vähän nousseet mutta yleisiin T2D-hoidon tuloksiin nähden hyvät - siis luomuna. Runsaahkolla mansikoiden nauttimisella on huono vaikutuksensa. Kukapa sitä uusista perunoista tai rasvasillistä myöskään luopuisi? Uskon tilanteen hiljalleen paranevan.
En ollut tyytyväinen "kolesteroli"-kokeiden keväisiin muutoksiin ( Triglyn ja Apo-suhteen kasvuun ). Luvut korjaantuivat nopeasti, kun rajoitin punaviinin käytön jokseenkin vähiin. Hiilihydraateissa ei enää ollut vähennettävää.

Näillä siis kilvoitellaan kohden 76 ikävuotta. Kunto on kelvollinen ja monenlaisia suoritteita on jo tältäkin kesältä plakkarissa.

[catharsis]

Saa kai sitten onnitella. Itse myös lääkkeetön D2 ja peruskokeet +-0.2 päässä lukemistasi, trigly just siinä puolivälissä. Joten samansuuntaisia tuloksia, tosin olen vielä poikanen, 60 v. Toimiihan tämä!

[Tomppa]

Mielenkiintoisia havaintoja tri Timolta. Ja kyllä, samaa mieltä siitä, että labrapalvelut kannattaa ostaa HUSilta, (siis pääkaupunkiseutulaiset) ja jättää kantamatta roponsa lääkärikeskusten labroille, jotka suunnilleen hinnat kolminertaistaen joutuvat siirtelemään voittojansa Neitsytsaarille ym. lämpöisiin maihin.

Olisin kysynyt tuosta homokysteiinistä. Siitä on näkynyt kirjoituksia että kannattaisi pitää arvot kurissa, ilmeisestikin B-sarjan vitamiineilla ja muillakin ravintolisillä.

[Timo Kuusela]

Viittaan Matti Tolosen tekstiin homokysteiiniä koskien: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=61.

[Tomppa]

Kiitos!

[Timo Kuusela]

Taas on lääkkeetön kontrolliväli venähtänyt. Syy on oma-mittarin (HemoCue) kalibroinnin odottelu. Nyt testatulla laitteella ja kunnon hh-repsuilujen jälkeen (tarkoituksella) olen mittaillut seuraavaa, kun lääkkeettömystesti on kestänyt yli neljä kuukautta:

HbA1c, neljän mittauksen keskiarvo: 6,1 %.

Tähän sisältyy parin viimeisen viikon aikana kokeiluja

1. Täysrukiinen varrasleipä 1. iltapala (3 kpl -> paastosokeri 6.3 mmol/l.) 2. iltapala (jäljelläolevat 2 kpl -> paastosokeri 8.6 mmol/l).
2. Puolikas pikkupatonki (puolivalmiste) kruusauksineen (viilteissä voita ja valkosipulia ja leivinuunissa kypsytetty) -> paastosokeri 7.6 mmol/l.

Tiedän, että jos ruokailukäytäntöni noudattaisi yleisiä suosituksia (Diabetesliitto ry), olisin parin viikon sisällä osastolla tasaamassa sokeriarvoja ja todennäköisesti "happoja" insuliinin voimin. Demonisoimatta insuliinia, en sitä valitse.

Jatkan lääkkeetöntä elämistä. Raportoin tapahtumista ajoittain.

Noudattamani hh-rajoitteinen ruokavalio yksilötasolle sovitettuna on erinomainen vaihtoehto (ja kyllä itsenikin pitäisi noudattaa ilman turhia "kokeiluja").

Kun otetaan huomioon se valtava suomalaisten metformiinin (esim. Metforem) käyttäjien joukko (ensisijainen lääkitys ehkäisyyn, prediabeteksen ja diabeteksen hoitoon) vaatimaton vaikutus ruokavalion lisänä on sekä yllätys että pettymys.

Pieni bonuskin palkintona: Vajaan kahden vuosikymmenen T2D:n jälkeen kaulavaltimot ja suuret suonet ovat avoimet. Rasvamaksaa en sairasta. Nelisen vuotta sitten havaittu aorttaläpän ahtauma on seurannassa muuttumaton ja noudattamaani elämäntapaan vaikuttamaton.
(PS. Aorttastenoosista on kehittymässä iso väestötason ongelma. Tutkitusti sen kehittymistä ei estä / hidasta esimerkiksi statiini-lääkitys. Lisääntymisen syys on avoin. Tässä yhteydessä on usein mainittu kasviperäisten "statiinien" mahdollinen osuus.)

Eipä se sokeri (edes rukiin muodossa) ole mikään maittavan ruuan edellytys (joskin koukuttaa). Luonnollisella rasvalla ruuan maku ja maittavuus on tehty koko historian ajan.

Lopuksi: Insuliiniresistenssi silloin, kun on puhjennut, on iso riesa.

Insuliiniresistenssin olemukseen kuuluu muiden haittojen lisäksi veren sokeritasapainon heittely (labiilisuus).
Insuliiniresistenssi on hallittavissa parhaiten harkitulla ravitsemuksella.
Oikealla ravitsemuksella insuliiniresistenssi ei häiritse liikuntaharrastusta.
Insuliiniresistenssin haitat eivät ole hoidettavissa tunnetuilla lääkkeillä.
Kaikki tilastot osoittavat, että emme ole vielä oppineet hallitsemaan insuliiniresistenssin kehittymistä kansanterveyden tasolla sen paremmin lääkityksin kuin ravitsemusohjein. Siksi liikunta on nostettu paremman puutteessa terveyden epäjumalaksi.

[San Martino]

Uutta hälyyttävää tietoa metforminista!

Kolmasosa diagnosoiduista kakkostyypin diabetesta sairastavista käyttää lääkettä, joka voi aiheuttaa B12-vitamiinin imeytymishäiriötä.

Arvion mukaan jopa 30 prosenttia metformiinilääkitystä käyttävistä kärsii B12-vitamiinin imeytymishäiriöstä. Se tarkoittaa, että jopa kymmenet tuhannet suomalaiset voivat kärsiä lääkkeen aiheuttamasta tästä imeytymishäiriöstä.

B12-vitamiinipuutos voi vaikuttaa monin tavoin. Siitä voi seurata anemiaa, muistihäiriöitä ja masennusta. Oireet kehittyvät useimmiten hitaasti ja siksi salakavalasti.

Metformiinihoitoa käyttävien diabeetikkojen B12-tasoa olisi yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadenin mielestä syytä mitata säännöllisesti.

Lue lisää