Ravitsemuksen käännevuosi 2010?

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvoja: Timo Kuusela

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1875
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Ravitsemuksen k??nnevuosi 2010?

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 23 Tammi 2010 15:39

Itse uskon k??nteeseen. Se l?htenee Amerikasta, mik? on painoarvon kannalta hyv? asia.
Suomessa tilanne s?ilynee muuttumattomana toistaiseksi.
Miksi Suomen tilanne poikkeaa kansainv?lisest?? Palaan t?h?n my?hemmin.

Viime vuoden lopulla ja nyt jo alkuvuoden kuluessa on ilmestynyt asenteita ravistelevia tieteellisesti vankkoja julkaisuja.
Toistaiseksi niist? on vaiettu suomalaisessa keskustelussa kaikilla virallisilla tahoilla julkiset tiedotusv?lineet mukaan lukien. Keskustelupalstoilla asiaa on jo pohdittu.

Monen mielesta pankin r?j?ytti kuluvan tammikuun 13. p?iv?na korkeimman tason tiedelehdess? (AJCN) julkaistu tieto siit?, ett? n?ytt?? kovien el?inrasvojen verisuonille aiheuttamasta terveysvaarasta ei ole. Itse asiassa maailman ravitsemustutkimuksen k?rjess? oleva Ronald Krauss totesi, ett? asiat osanneet ovat t?m?n jo tienneetkin.

K??nteentekev?n julkaisiun tiedot ovat:
Siri-Tarino P W, Sun Q, Hu F B ja Krauss R M : Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease; Am J Clin Nutr doi: 10.3945/ajcn200927725

Julkaisun copyrightin 2010 omistaa American Society for Nutrition.
Julkaisu on tietenkin maksullinen. Siit? n?kyy liikkuvan netiss? kopioita.

Tutkimuksen l?ht?kohta: Tyydyttyneiden ravintorasvojen v?hent?misen on yleisesti ajateltu parantavan syd?n- ja verisuoniterveytt?.

Tutkimuksen loppup??telm?: ... ei ole mit??n tieteellist? n?ytt?? siit?, ett? tyydyttyneet ravintorasvat liittyv?t lis??ntyneeseen sepelvaltimotauti- tai syd?n- ja verisuonitautiriskiin...



Artikkelin kirjoittajat edustavat korkeinta ravitsemustutkimuksen huippua. Tutkimuslaitosten joukossa on maailman ykk?spaikan tuntumassa oleva Harvard Medical School.
Yksi suomalainen tutkimus oli kelpuutettu j?lkianalyysiin mukaan.

Itse en en?? ole innostunut epidemiologisista tutkimuksista. Tied?n, ett? ajatukseni on pakanallinen.
Jokaisen diabeetikon tai sepelvaltimotautisen terveysongelma on hyvin henkil?kohtainen.
Viime vuosina olen vaatinut 1H NMR-tutkimuksen laajaa k?ytt??n ottoa. Meill? on erityisosaamista. Toistaiseksi ty? tehd??n salatuissa tutkijakammioissa. Miksi?
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1875
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 24 Tammi 2010 20:58

Insuliiniresistenssi

on tila, jossa insuliini-hormonin vaikutus kudoksiin heikkenee/on heikentynyt.
Insuliiniresistenssi ja siihen liittyv? insuliiniresistenssi syndroma aiheuttavat tunnettuja p??tetapahtumia:
- 2-diabetes (T2DM)
- syd?n- ja verisuonitaudit (CVD)
- alkoholista riippumaton rasvamaksa (NAFLD)
- monirakkulainen munasarjaoireyhtym? (polycystic ovary syndrome)
- muut
P??tetapahtumiin liittyy suuri m??r? erilaisia vakavia terveyshaittoja. Syd?ninfarkti ja aivohalvaus ovat niist? tunnetuimmat.

Amerikan Diabetesliiton (ADA) j?rjest?m?n kongressin tuloksena ilmestyi marraskuussa 2009 kooste kongressin esitelmist? tunnetussa diabetes-julkaisussa (Diabetes Care, vol 32, Suppl 2, November 2009)
Nelj?lle asiantuntijalle oli annettu teht?v?ksi vastata kysymykseen:
Where Does Insulin Resistance Start? (mik?/miss? insuliiniresistenssin aiheuttaa/syntyy)

Umberto Pagotto, Bologna: The Brain (aivot)
Gianluca Perseghin, Milano: The Liver (maksa)
Ralph DeFronzo. San Antoni, Texas: Skeletal Muscle (luurankolihas)
Patricia Iozzo, Pisa: The adipose tissue (rasvakudos)
Italia-painotteisuus h?mm?stytt??.
Kaikki vakuutavat viattomuutta ep?ilytt?v?n sponsoroinnin osalta.
Kaikki artikkelit ovat viimeisen tiedon mukaisia yhteenvetoja, katsauksia.
Muiltakin osiltaan supplementti on lukemisen arvoinen ja asiantuntijoiden pit?isi lukea.

The brain:
- aivokudos on insuliinille herkk?? kuten muillekin ravitsemukseen ja lihomiseen liittyville signaaleille. N?it? signaaleita aiheuttavat mm rasvahapot ja aminohapot, leptiini jne.
- Aivorungon (hypotalamus) lukuisat erilaiset reseptorit k?ynnist?v?t hermo- (neuro) tai eriteohjattuja (humoraali) toimintoja haimassa maksassa jne.
- ravinnon laatu aiheuttaa reaktiota mieluummin kuin lihavuus.

Kehon toimintojen ja keskushermoston vuoropuhelu on ??rimm?isen monimutkaista.
Toki signaali korvien v?liss? tavoittaa korkeimmatkin keskukset. Joku ??ni se pakottaa poloisen j??kaapille. Se on selv?sti harkittu joskin harvoin j?rkev? teko.
Pagatto perustelee v?itteens? hyvin. Minulle ei saanut t?ysin myydyksi.

The liver:
Maksa on elimiston aineenvaihdunnan (metabolian) keskus.
- On esitetty, ett? maksa eritt?? jotakin lihaskudosta insuliinille herkit?v?? ohjausta (humoraalinen ohjaus). N?ytt? puuttuu.
- maksa rasvoittuu (soluihin kertyy rasvaa).
- rasvoittumisen seuraava vaihe on tulehduksen (inflammaatio) ilmentyminen (tulehdussolut monosyytit/makrofagit). N?iden n?kyess? kudosn?ytteess? diagnosoidaan alkoholista riippumaton rasvamaksa (NAFLD). NAFLD voi kehitty? maksakirroosiksi jne.
- rasvoittuessaan ja tulehdussytokiinej? eritt?ess??n maksa muuttu insuliiniresistentiksi.
Insliiniresistentti maksa on reaalimaailmaa. Syntyyk? insuliiniresistenssi elimist??n maksan aiheuttamana j?? Perseghinilt? perustelematta.

The skeletal muscle:
Glukoosi on lihastoiminnan keskeinen energial?hde rasvan ohella.
- Glukoosi siirtyy lihassoluun monimutkaisen ja h?iri?ille alttin ketjun avulla. Solun sis?ll? kolmannes glukoosista hapettuu energiaksi ja kaksi kolmannesta varastoidaan tulevaan tarpeeseen glykogeenina (el?int?rkkelys). Insuliiniresistenssi alentaa sek? energiaksi muuntoa ett? glykogeeninmuodostusta
- lopputuotteet energiaksi poltettavasta glukoosista ovat vesi ja hiilidioksidi sek? noin 20 % maitohappoa. Insuliniresistentin diabeetikon maitohappo on lis??ntynyt my?s verenkierrossa.
- kohonnut verensokeri, vapaat rasvahapot ja tulehdussytokiinit sek? lihassolun sis??n kertyv?t diglyseridit ja muut toksiset rasvayhdisteet aiheuttavat lihassolun insuliiniresistenssi? (ja mahdollinen maksan erite?).
- Normaali glukoosin aineenvaihdunta edellytt? tasapainoista vuorovaikutusta lihaksen, maksan ja rasvan v?lill?.
DeFronzo esitt?? hienot perustelut insuliiniresistenssin synnylle lihaskudoksessa. Riippuvuus ulkopuolisista tekij?ist? panee ep?ilem??n kuitenkin ensisijaisuutta.

The adipose tissue:
Patricia Iozzolla on kotikentt?etu. Tutkija tunnetaan yhteisty?st? Turun PET-keskuksen kanssa. Se on meriitti.

- rasvakudos on elimist?n suurin sis?eriterauhanen.
- siki?kehityksen perusteella voidaan erottaa kolmea rasvakudostyyppi?
1. ruskea rasva
2. sis?lmysrasva, jota on vatsaontelossa, syd?npussissa (perikardiaalirasva) ja lihassolujen v?liss? (ns marmoroituminen).
3. perifeerinen ihonalainen rasvakudos.
- Sis?lmysrasva on nopeasti energiatarpeeseen reagoiva v?livarasto. Vatsaontelon rasvalla on v?lit?n jakeluyhteys maksan kautta. Syd?npussin rasvaan peittyv?t mm sepelvaltimot. Ajatus on mielenkiintoinen, ett? syd?nlihas saisi suoraa energiahuoltoa perikardiumista.
- ihonalainen rasvakudos on hitaasti reagoiva "keskusvarasto"
- ruskeaa rasvaa ihmisell? on vain j??nteit?. Sill? on tekemist? l?mm?n s??telyn kanssa.

Rasvakudos tuottaa:
- rasvahappoja
- adipokiineja, joita on monia ja osallistuvat monin tavoin aineenvaihdunnan s??telyyn.
- Adiposytokiineja (TNF-alfa, IL-6 jne) jotka vapauttavat rasvaa (lipolyysi), lis??v?t maksan VLDL lipoproteiinien erityst?, alentavat koko kehon insuliiniherkkyytt? ja alentavat adiponektiini-tuotantoa.
- sukupuolihormoonit ja glukokortikoidit s??telev?t rasvan jakautumista ja ja toimintaa.
- rasvakudoksella on kyky s??nn?stell? rasvan varastointia. Yhden rasvasolun maksimivarastointi on alle mikrogramman. T?yttyess??n solun hapen saanti vaikeutuu, josta voi seurata tulehdusreaktiota tai solukuolemaa.
- Rasvakudos k?ytt? n. 20 % koko kehon glukoosikulutuksesta. Glut-4 mekanismi siirt?? glukoosin maksasoluun

T?ss? esitetty lista rasvakudoksen todetuista toiminnoista on vain pieni osa.

Oma arvioni Iozzon perusteluista on paras. Rasvakudos on keskeisess? asemassa aineenvaihdunnan s??telyss? ja h?iri?iss?. Rasvakudoksen m??r?n ja laadun merkitys on terveyden kannalta parustavan laatuinen.
"Pahassa" sis?lmysrasvassa on vastaavia piirteit? kuin "pahassa" LDL-kolesterolissa. Laatu ratkaisee.

Tuoreet review-tyyppiset artikkelit ik??n kuin toinen toistaan kilpailuttaen tuovat kattava paketin edelleen lopullista ratkaisua odottavaan t?rke??n insuliiniresistenssi-ongelmaan.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1875
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 02 Helmi 2010 15:12

L??kkeet?n, el?m?ntapaa korostava 2-diabeteksen ehk?isy ja hoito.

Nonpharmacologic Therapy and Exercise in the Prevention of Type 2 Diabetes.
Jaakko Tuomilehto

Jaakko Tuomilehto on kansanterveystieteen professori toimipaikkanaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. KTL). Tuomilehdon julkaisutoiminta on kunnioitettavan mittavaa. H?n on ollut n?k?alapaikalla havainnoimassa mm Pohjois-Karjala hankkeen toteutusta ja siit? tehtyj? tulkintoja.
Tuomilehdon julkaisutoiminta on kohdistunut suuriin kansantauteihin kuten 2-diabetekseen ja syd?n- ja verisuonitauteihin.
Tutkijanuransa vuoksi on siis eritt?in luontevaa, ett? juuri Tuomilehto esiintyi puoltamassa n?kemyksi??n suuressa ja t?rke?ss? ADA:n (American Diabetes Association) maailman huipuille j?rjest?m?ss? diabetestapaamisessa.

Esitelm?ss??n Tuomilehto pohti ajankohtaista tietoa l??kkeett?mist? 2-diabeteksen ehk?isy- ja varhaishoidosta keskeiset tutkimukset referoiden .

Loppup??telm? oli, ett? varhainen puuttuminen elintapoihin on eritt?in tehokas sek? ehk?isy- ett? 2-diabeteksen hoitomenetelm?.

N?inh?n asia on aivan varmasti. Kysymys on toteutuksesta.

Samassa kokouksessa yhdistetyst? l??kkeellisest? ja l?kkeett?m?st? 2-diabetehoidosta puhunut Alan Garber my?nsi mm Tuomilehdon toimet tehokkaiksi. Kritiikki kohdistui l?hinn? t?llaisen hoidon vaivalloisuuteen ja kustannuksiin. Kukin hoidettava vaatii ymp?rilleen nelj?st? kuuteen "personal traineria", l??k?rin, ravitsemusneuvojan, sairaanhoitajan, psykologin ja fysioterapeutin.

- Tuomilehto vahvisti aiempia n?kemyksi? geenien ja el?m?ntapojen (ravitsemus ja liikunta) yhteisvaikutuksista.
- H?n esitti toistaiseksi ylitt?m?tt?m?n arvion tautiriskisten ryhm?n koosta. Yli puolet v?est?st? kantaa ep?edullisia geenej? ja on alttiina sairastumiselle.
- Tuomilehto edusti sit? viel? yleist? n?kemyst?, ett?: "l?nsimainen ravitsemusmalli", jonka kuitupitoisuus on alhainen, tyydyttyneiden- ja transarasvojen m??r? on suuri ja puhdistettujen hiilihydraattien, sokeroitujen juomien, suolan sek? "punaisen lihan" runsaus on ratkaiseva tautiten syy.
- Kahvi ja kohtuullinen alkoholi eiv?t haittaa.

Tuomilehdon ehk? vaikuttavin el?m?nty?n osa on "Tasavallan Kruununjalokiviksi" nime?m?ni ja arvostelun ulkopuolella olevat tutkimukset:
(f)DPS (suomalainen diabeteksen ehk?isytutkimus) ja kai edelleenkin k?ynniss? oleva "kentt?sovellutus"
DEHKO. N?ihin on panostettu uskomattomat voimavarat. On hyv?, ett? niit? on jostakin l?ytynyt. Monet (suurin osa) ovat sit? mielt?, ett? tulokset ovat t?ysin vakuuttavat.

Mahdetaanko tutkijapiireiss? kokea h?iritsev?ksi kysymys, "miksi 2-diabetes edelleen kasvaa 5-7 % vuosivauhdilla ja siirtyy aina nuorempiin ik?luokkiin?" "miksi syd?n- ja versisuonitaudit ovat koko ajan lis??ntyneet ainakin vuoteen 2000 saakka"?

Tuomilehdolla onkin ennen el?k?itymist? kiire pohtia kysymyst?, "olemmeko tehneet kaikki oikein"? "olemmeko rajoittaneet liikaa tutkimussektoriamme"?
Henkil?kohtaisella tasolla olisi hyv? pohtia, onko tutkijan vastuu hoidettu eettisesti pit?v?sti niit? kohtaan, jotka ohjeiden mukaisesti hoitavat itse??n - ja ep?onnistuvat.

Alkaa olla selv??, ett? muutamat n?k?kohdat horjuttavat tutkimusten (fDPS ja DEHKO) perusolettamuksia:

- Pohjois-Karjala hankkeen johtop??t?kset ovat murenemassa.
- Siit? johdetut "oikean ravitsemuksen" periaatteet ovat murenemassa.
- On sitouduttu ilman vaihtoehtoja tieteellisesti ep?luotettaviksi osoittautuneisiin oletuksiin, joista t?rkeimm?t ovat "rasvakammo" ja valtavasti aineenvaihduntaa kuormittava hiilihydraattien ylikuorma.

Tieteen perusolemukseen kuuluu (on kuulunut) jatkuva "totuuden" kyseenalaistaminen.

Kollega Jaska enn?tt?isi viel? vet?? tiukat yt-neuvottelut joiden tavoitteena olisi:
- pes?ero Pohjois-Karjala projektin hyllyv?pohjaiseen ideologiaan.
- pes?ero markkinavoimien tukeen, esimerkkin? Leip?tiedotus, joka ajaa vain leipomoteollisuuden etua. Samaan kategoriaan kuuluvat tietenkin myllyteollisuus ja muu elintarviketollisuus - siis todelliset pukit kaalimaata vartioimassa.
- Diabetesliitto ja Syd?nliito, molemmat alansa teollisuuden laajasti tukemat mielipidejohtajat.

Ehk? tasavallan "kruununjalokivet" olisivat j??neet hiomatta v?hemm?ll? sitoutumisella?
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1875
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 08 Helmi 2010 15:15


Hajatietoa ADA:n diabeteskongressin esitelmist?
.

Vivian Fonseca m??ritti 2-diabeteksen etenemist?. Fonega ilmoitti tutkijana yhteytens? (tai l??nityksens?) keskeisiin l??keteollisuuden yrityksiin.

- 2-diabetes on etenev? tauti, johon liittyv?t syd?ninfarkti, aivohalvaus, mikrovaskulaariset tapahtumat (h?iri?t, jotka liittyv?t pienimpien valtimoiden ja hiussuonien toimintaan) ja kuolleisuus. Sokeriarvojen korkeus on n?ihin suorassa syy-yhteydess?.

- Normaaleista sokeriarvoista diabetekseen eteneminen kest?? vuosia. Asia tunnetaan huonosti.

- Tavalliset diabeteshoidot kuten metformiini, sulfanyyliureat ja insuliini kyll? laskevat sokeriarvoja. Huono puoli on se, ett? hoidot k?yv?t tehottomiksi jo muutamassa vuodessa.

- On yleinen havainto, ett? diabeetikon HbA1c nousee prosentin (1 %) kahden vuoden tahdilla ja vaatii toistuvaa ja tehokasta hoitoon puuttumista.

- Painon lis??ntyminen on hoidon seurausta. voimakkainta se on insuliinilla ja seuraavaksi sulfanyyliureoilla (lis??v?t insuliinin erityst? haimasta).

(Kommentti TK: on suuri ja t?yttym?t?n utopia kuvitella, ett? 2-diabetes olisi pelk?ll? k?yt?ss? olevalla l??kityksell? hoidettavissa. T?m? pit?isi jo uskoa!)


Alan Garber luennoi l??kkeett?mist? ja l??kityst? k?ytt?vist? hoidoista korkeariskisill? 2-diabetes potilailla.
My?s Gerber luettelee pitk?n listan l??keteollisuuden yhteisty?kumppaneita.

- 2-diabeteksen esiintyvyys jatkaa kasvuaan. Jollei tehokkaita ehk?isy- tai hoitomenetelmi? saada k?ytt??n, tauti ylitt?? 2030 366 miljoonan potilaan rajan.

- Garber toisti byrokraattiset diagnosikriteriot: paastosokeri = tai > 126 mg/ml ( 7 mmol/l) tai = tai > 200 mg/ml (11.1mmol/l) kahden tunnin kuluttua 75 glukoosigramman nauttimisesta (glukoosirasitus).

- "Prediabetes" on tuoreehko k?site. Sill? ymm?rret??n plasman paastoarvoa 100 - 125 mg/ml (5,56 - 6,94 mmoll/l) . Useimmat prediabeetikot p??tyv?t aikanaan 2-diabeetikoiksi.

- Havainnot viittaavat tyypillisesti diabetekseen liittyvien mikrovaskulaaristen muutosten ilmenemiseen jo pre(esi-)diabeteksen aikana. Tutkimuksissa on todettu, ett? tilanteessa, jossa glukoosin sieto oli alentunut, 7,9 % tutkituista k?rsi tyypillisist? silm?npohjan muutoksista. Tuoreesti diagnosoiduilla diabeetikolilla samaa oli jo 12,6 prosentilla.
Diabeettista neuropatiaa (hermojen johtumish?iri?t?) tavattiin 10 - 18 prosentilla vasta diagnosoidulla diabeetikolla.
Terveisiin verrokkeihin verrattuna kroonisen munuaistaudin riski oli 65 % lis??ntynyt jo sellaisten joukossa, joiden sokerin sieto oli jo alentunut.

(Kommentti TK: Kyll? pre(esi)diabetes on jo ihan kunnolla riskik?s el?m?ntilanne. Ei ole mitenk??n perusteltavissa, ett? sit? "j??d??n seuraamaan". Potilaan pit?? itse tajuta, ett? perusteellinen el?m?ntapamuutos on pakko k?ynnist??, jos aikoo selvit? kunnialla jatkosta, ja jos terveydenhuoltohenkil?kunta ei t?t? tied?/tajua/hyv?ksy. T?ss? kohdassa "turvaverkkoa" on ammottava aukko. Itse suositan aina v?hent?m??n niiden ruokien k?ytt??, joissa on mukana edes kohtuullisesti verensokeria nostavia ruoka-aineita. Eniten n?it? on viljatuotteissa ja perunassa. N?iden korvaaminen esim. sy?m?ll? runsaasti hedelmi? johtaa "ojasta allikkoon". Onneksi tietoa l?ytyy jo. N?ytt?? vain silt?, ett? n?m? asiat eiv?t ole ns virallisen terveydenhuollon tyypillist? osaamista).

- Nykyinen kliininen k?yt?nt? puoltaa metformiinin ja el?m?ntapamuutoksen ensisijaisuutta tuoreen 2-diabeetikon hoidoksi.

- Akarboosin (t?rkkelyksen hajaantumista ja imeytymist? ehk?isev?) alfa-glukosidaasin ehk?isij? alentaa sokeria hyvin haiman toimintaa h?iritsem?tt?. T?t? l??kett? Suomessa ei k?ytet? yleisesti. K?yt?n v?h?isyyteen taisi olla hintapoliittinen kina.

- Uusimpien l??kkeisen kohdalla alkumenestyst? on himment?nyt pidemm?ss? k?yt?ss? ilmenneet haitat.

(Kommentti TK: Olen pysynyt pelk?ll? el?m?ntapamuutoksella ja metformiini- + akarboosil??kityksella matalalla pre(esi) diabetes-tasolla runsaat 15 vuotta. Enin osa komplikaatioista tuli jo ennen 2-diabetes-diagnoosia. Vuosi sitten perusteellinen silm?npohjatutkimus (verisuonikuvaus jne) ei osoittanut sairaalloisia muutoksia. Fyysinen suoristuskyky on i?n huomioon ottaen erinomainen. Psyykist? puolta ei viel? hirve?sti ole arvosteltu, vaikka n?it? kirjoitankin. Toivoisin monille samanlaista p?rj??mist?).
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1875
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 09 Helmi 2010 16:27

Ravintotieteilij?n osaaminen ja sen idiotiaa l?hentelev? julkinen tuki.

Sattumalta t?rm?sin akatemiajohtaja Mikael Fogelholmin asiantuntijakommenttiin Iltalehden julkaisemassa kirjoituksessa "Ne parjatut hiilarit".
Varmaan Fogelholm tiet?? sy?miset - pit?isi tiet??. Yht? varmasti h?n ei n?yt? tiet?v?n mit??n sairauksista mm siit?, miten paljon kulunein? nelj?n? - kuutena vuosikymmenen? kansassamme on lis??ntynyt lihavuus, 2-diabetes, sepelvaltimo-ongelmat, aivohalvaus (iskeeminen), alkoholista riippumaton rasvamaksa (NAFLD) jne. Lista alkaa olla jo uuvuttava. Kaikkien syy liittyy monimutkaisella tavalla h?iriinttyneeseen aineenvaihduntaan.
Kansan syy - sanotaan. Eiv?t sy? ohjeiden mukaan - sanotaan. Eiv?t liiku tarpeeksi - sanotaan. Kaikki t?m? on jo my?s kirjoitettu niin Iltalehdess?, Helsinginsanomissa kuin Duodecimissa.
Mist? t?ss? kaikessa voi olla kysymys? Onko l??keteollisuuden ja elintarviketeollisuuden ahneus niin pohjaton ja siihen kytkeytyneiden asiantuntijoiden kunnianhimo, pyrkyryys, eduntavoittelu tai muu motiivi niin voimakas, ett? se est?? totuuteen - ja vain koko tieteelliseen totuuteen pyrkimisen.

Suomessa muutama harva persoonallisuus on hallinnut ravitsemuksen ja terveyden v?lisen riippuvuuden. N?it? ovat:

1. Professori, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen p??johtaja, entinen kansanedustaja jne jne Pekka Puska.
2. Yliopiston rehtori, ravitsemustieteen professori, tutkija ja kouluttaja, sokeriteollisuuden asiantuntija, diabetesliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja jne jne Matti Uusitupa.
3. Suomen Akatemian yksik?njohtaja, Ukk-instituutin johtaja, ravitsemustutkija, asiantuntijaj?sen pohjoismaisessa ravitsemusneuvottelukunnassa jne jne. Mikael Fogelholm.

Pekka Puskan saavutukset ovat suuret. Vastuiden pit?isi olla my?s suuret. Ovatko?
Puska on ansioitunut Pohjois-Karjala projektina kansainv?lisestikin tunnetun tutkimushankkeen puuhamiehen?. Edesmenneen professori Martti Karvosen kautta oli suora yhteys my?s jo edesmenneeseen kolesteroli-teorian luojaan Ancel Keysiin ja keskeisiin kansainv?lisiin terveysj?rjest?ihin (mm WHO). Noste on ollut siis poikkeuksellista.
Puskalla on ollut k?yt?ss??n mahtava tutkimus- ja tiedotusapparaatti 1970-luvun alkuvuosista l?htien.
Puskan yhteiskunnallinen osallistuminen ja vastuuteht?v?t ovat olleet valtavat. Kaikki mainitsemisen arvoiset tiedotus-, koulutus- ja harrastusorganisaatiot ovat saattaneet Puskan totuuden ainoaksi totuudeksi. Saavutus on mahtava yhden henkil?n saavutuksena. Muita ei ole. Mannerheimkin oli "vain" sotilas.
H?mmentynyt yhteiskunta on ollut aina valmis uhrautumaan rahoittajaksi jaloille terveyspyrkimyksille.
Voisiko olla, ett? n?iss? olosuhteissa "totuus" muuttuu itseisarvoksi, jota puolustetaan kaikin keinoin? Sen n?emme. Nyt sairastamme!

Matti Uusitupa on tutkinut ravitsemusta. H?n on luonut tutkimusta tyhj?st?. Savolaisen keskussairaalan kylkeen rakentui moderni kunnianhimoinen yliopisto eri vaiheiden j?lkeen. Uusitupa on ollut toimiva vaikuttaja. Jostakin ponnistuspohja on l?ytynyt. Nykymuotoonsa lyhyess? ajassa kehittynyt yliopisto on h?mm?stytt?v? saavutus. Suomea on nimitt?in sanottu p??omak?yh?ksi tai k?yh?ksi muuten vain.
Uusituvan kekoon kantama korsi on ravitsemustutkimuksen lis?ksi niiden osaajamaistereiden koulutus, jotka neuvovat "oikean ravitsemuksen". Voisiko t?llainen maisteri poiketa koulutuksestaan mill??n lailla? P?rj?t?kseen ty?ss??n poikkeamisen oikeus tai oikeus omaan ajatteluun lienee samaa luokkaa kuin armeijan koulutuskersantilla.
Diabetesliiton hallituksen puheenjohtajana Uusitupa linjaa yhdistyksen toiminan. Yhdistykselle on delegoitu valtakunnallinen diabetesneuvonta/ohjaus. Miksik?h?n suositus on edelleen: 2-diabeetikko (my?s 1-diabeetikko) sy? "kuin terve kansalainen"? Sokeriarvot hoidetaan l??kkeill?. T?h?n kummallisuuteen liittyv?? tautisuuden kiihtymist? ei sitten en?? hoidetakaan. Antaa muiden hoitaa, niiden, joiden silmi? peitt?? "totuuden" suomut, mink? l??ketiede on kouluttanut ainoana totuutena. Olisiko sen "totuuden" takana ?lyk?st? ohjausta?

Mikael Fogelholm ei oikein sovi kuvioon. On tietenkin selv??, ettei h?n edes uskalla kyseenalaistaa oppimaansa ja uskomaansa.
Onko viel? nuoren miehen kunnianhimo niin valtava, ettei kannata katsella ymp?rilleen tai kyseenalaistaa. Ainoa hyve onkin jonkun nyt jo kyseenalaistetun tutkimuksen l?yt?minen, jolla voi puolustaa n?kemyksi??n. Se on "tiedett?".
Kunnia, pyrkyryys, kaltaisten seura, ahneus (tuskin), vaikutusvalta. N?ist? voi valita.
Fogelhom tullee kokemaan maton nyk?isemisen altaan viel? melko nuorena henkil?n?. Puska ja Uusitupa lienev?t jo ruotiukkoja (=hyv?tuloisia el?kel?isi?). Ongelma voi olla se, ettei kutsuja satele.

Miksi kirjoitan n?in "rumasti" ammattikollegoista (huom. Fogelholm ei ole)?
Olen tyynesti odottanut virallisempaa kommenttia aivan uuteen tietoon koskien ravintorasvoja ja niiden v?itetty? vaarallisuutta, erityisesti kovien el?inrasvojen. Sit? ei ole viel?k??n voitu todistaa:

Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.

Siri-Tarino PW, Sun Q, Hu FB, Krauss RM.

Mit??n ei n?y tai kuulu. Viitataan k?mmenell? koko jutulle
Pit?? ottaa huomioon, ett? osoittaa melkoista ylimielisyytt? j?tt?? kommentoimatta maailman arvovaltaisimpiin kuuluvien tutkijoiden havaintoja - vaikka ne eiv?t sopisikaan omaan maailmankuvaan. Keskustella pit?isi, Suomessa ei ole tarvetta.

Olen my?s yritt?nyt vikist? sit? vallitsevaa kolesteroliteoriaa vastaan, jonka oikeutuksella 600.000 suomalaista sy? tunnollisesti kolesterolia alentavaa l??kityst? "kun kolesteroli tukkii suonet". Monilta kuulen, ett? pillerin sy?ntiin velvoitetaan (ei sent??n pakoteta). "miksi muuten sitten t??ll? hypp??t terveytesi per??n kyselem?ss?". Tunnollisia olemme.
Ainoat terveet elintavatkin ovat ne "viralliset". Kuka niit? noudattamaan, kun vierell? niit? noudattava porukka lihoo ja sairastuu - ja viel? sauvat k?siss?. Vaihtoehdoille virnuillaan hyv?ntahtoisesti - tuloksista huolimatta.

Totuuden per??n haikaillessani t?rm?sin uuteen tutkimuslinjaan. Ihminen viisaudessaan on jo edennyt niin pitk?lle, ett? ei en?? kumarra kolesterolia "varmana tietona". On kolesterolilla tietenkin merkityksens? niin kuin monella muullakin asialla. Avain n?ytt?? piilev?n niin sanotun "hyv?n kolesterolin" HDL:n vajaassa toiminnassa.

Haitat ilmenev?t hapettumisreaktioina, jatkuvasti kudoksissa vallitsevina tulehduksina jne. Seuraukset n?kyv?t verisuonten toiminnan h?iri?in?, ajan my?t? solu-, rasva- kolesterikertymin?, suonen sein?n liikakasvuina jne. Sepel- ja kaulavaltimot tietenkin ovat riskikk?imm?t sijaintipaikat. Sokeus ei nimitt?in tapa, jos ei jalattomuuskaan. Munuaiset ovat el?m?lle v?ltt?m?tt?m?t.

T?m? "totuus" kertoo syyn piilev?n "hyv?n kolesterolin", HDL:n sis?lt?m?ss? apolipoproteiiniA1:ss? (ApoA1) ja sen laadukkuudessa. Nyt on jo menossa tutkimuksia, joissa ihmisen rakentamaa "korjauspaikkaa" sovitetaan huonosti toimivaa omaan ApoA1:een.
"Korjauspaikka" liitet??n maksan tuottamaan varhaiseen HDL-muotoon, (pre-beta HDL). Itse "korjauspaikkaa" kutsutaan "4F":ksi tai "apolipoproteiinia matkivaksi peptidiksi". Verenkierron "moskaa" torjutaan jo rohkaisevin tuloksin.
Moni varmaan huolestuu, kun ei en?? voikaan luottaa korkeaan "hyv?n kolesterolin" lukemaan, mik? aika usein jo mitataan "kolesterolikokeissa". Toisaalta selittyy sekin asia, jota mm Framingham-ikuisuustutkimuksessa on ihmeteltu. Korkea HDL ei suojaakaan kuolemalta, niin kuin on uskottu. HDL:n laatu on ratkaiseva, ei m??r?.
Jos kuka tuntee ep?varmuutta vallitsevia oppeja kohtaan, kannattaa tutustua teemaan:

Vasculoprotective Effects of Apolipoprotein Mimetic Peptides.


Kun Suomessta ei tunnu l?ytyv?n ammattitaitoista tutkivaa journalistia/kirjailijaa/sanan haltijaa, katson velvollisuudekseni seurailla n?it? asioita/"totuuksia". Uskon, ett? kyseenalaistamisesta, edes kokeilusta, moni voi hy?ty? - niinkuin olen tehnyt itsekin.
T?m? saattaa vaatia puuttumista my?s mielipidejohtajien "l??nityksiin" l??kitysten ohjaajina.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija