ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 05 Maalis 2021 15:35
Virta Health’n kautta sain tuoretta tietoa mittaamisen kehittymisestä metabolian havainnoinnissa:
”Hi Timo,
Thank you very much for registering for our session that was held on February 25, 2021, Ready, Set, Engage: Tackling a Universal Digital Health Challenge. We know schedules are busy and want to provide you with the recording from the session here. Please let us know if you have any questions or comments after viewing our session. Future sessions will be held bi-monthly with the next one in April. We hope you can attend...”
Korostetun ”here”n kautta pääsin seuraamaan webinaaria.
Edustamaani lääketieteen erikoisalaan kuuluu paljon ”mittaamista” havaintojen konkretisoimiseksi. Ensimmäisen mittaamiseen perustuvan ”jipon” kehittelin pienen taskulaskimen avulla teemaan ”sydämen suhteellisen tilavuuden määritys thorax-kuvasta”. Se oli aikanaan melko käytetty menetelmä ja levisi kohtalaisesti Lääkärilehden artikkelin jälkeen.
Kipinä toteutukselle tuli nuoren varusmiehen kuolemaan johtaneesta virusperäisestä sydänlihastulehduksesta. Sitä tietenkin seurattiin toistuvin RTG-tutkimuksin ja lopulta vaInajan lääketieteellisen ruumiinavauksen havainnoista. HAVAINNOT vaikuttivat varusmiesten ”juoksutuskäytäntöihin” infektioiden aikana, mikä taisi ollakin pikku ”tutkimuksen” todellinen anti.
”Marssimurtuma” oli ja on edelleen varusmieskoulutuksen alkuvaiheen riskitekijä. Sen havainnointi ja jopa vaikeusasteen MITTAAMINEN onnistui vihdoin gamma-kameran ja siihen diagnostiikka-avuksi kehitetyn pienen ”tietokoneen” avulla. Sillä hetkellä julkaisumaailman runsain tutkittavien oireilevien varusmiesten joukko löytyi koko valtakunnan alueelta pikavauhtia. Sain tutkimukselle ihanteellisen avun Puolustusvoimien ja sen lääketieteellisen johdon taholta.
Väitöskirja oli valmis noin vuodessa - siis väiteltynä. Itse tavoittelin uuden ihmisen ”valmistumiseen” kuluvaa aikaa.
Seuraava mittaus kohdistui ihmiskehon rakenteiden havainnointiin VETY-ATOMIN ytimen, protonin käyttäytymiseen magneettikentässä, joka diagnostinen tutkimuksena tunnetaan MAGNEETTIKUVAUKSENA, MRI-tutkimuksena.
Toimivat verkostot, eikä vähiten laitekehittlijöihin/Puolustusvoimien lääketieteelliseen johtoon, saivat kadehditunkin ihmeen aikaiseksi; Keskussotilasairaala n:o 1 (Tilkka) oli yksi valtakunnallinen kliininen tutkimussovellutusten kehityskeskus (toinen TYKS, Turku). Äärimmäisen hyvin toimivat henkilösuhteet sitoutumisineen selittävät, miksi hyvin pienellä budjetilla toiminut sotilalääketiede selvisi noinkin kalliista ”harrastuksesta”. Nämä asenteet ovat valitettavasti tulleet vieraiksi puoluepolitiikasta, megalomaniasta, byrokratiasta ja resurssikilpailusta kärsivässä kaiken tasoisessa julkisessa terveydenhuollossa.
Ei siis toimita hirveästi ihmetellä, miksi MITTAAMINEN ON HENKILÖTASOLLA ”mennyt veriin” lähtemättömästi.
Miksi sitten kohden 83 ikävuotta tarpova ikä-ihminen edelleen kommentoi metabolisen terveyden kannalta tärkeitä tutkimustuloksia / väitteitä, ”kun kaikki tiedetään jo”? Ainakin siksi, että reaaliaikainen elimistön/aineenvaihdunta olisi tiedossa ja tarvittaessa korjattavissa riittävän tiheän mittaustulosten pohjalta.
Esimerkkejä:
Verensokeri. Tärkeätä on tietää alkavien metaboliahäiriöiden ehkäisemiseksi ainakin paastosokerin ja (ehkä) jkv harvemmin ennen ja 1,5 - 2 tuntia pääruokailun jälkeen mitattavaa sokeriarvot. Terveydenhuollossa näitä kyllä mittaillaan harvakseltaan, satunnaisesti.
Näitä tärkeämpää olisi tietää jatkuvana tietovirtana (käyränä) miten elimistö reagoi syömisiin ja varsinkin pääravinteisiin (hiilihydraatit, valkuaiset ja rasvat). Toki jo Suomessakin hoidossa olevat diabeetikot saavat kotipaikasta ja diabetestyypistä ja iästä riippuen käyttöönsä esimerkiksi FreestyleLibren, joka mittaa ihosensorinsa avulla kahden viikon ”latausajan” kuluessa varsin järkevää viiden minuutin mittauspisteistä muodostettuna käyränä verensokeria muutoksineen. Ihan hienoa! Huonompi vain, ettei kunnostaan huolehtiva/huolestunut kansalainen voi sitä ostaa halunsa mukaan - siis vaikka halua olisi.
Siksi kaikki odotukset on asetettava kehitykselle, jossa jatkuva sokerin mittaus tapahtuu valo-elektronisin keinoin kuten jo monet muut fysiologiset mittaukset. Odotuksia on ladattu parille älykellotuottajalle, joista potentein lienee Apple. Niin ja miksei myös kotimainen OURA voisi näyttää osaamistaan, kun sitä on. Ehkä hitauteen vaikuttaa kaikkien valmistajien kohdalla ”intressiristiriitaa”, kun jatkuva verensokerimittaus ei tue nykysuuntauksen mukaisia teollisia ravitsemusratkaisuja.
Oma valinta on ollut tilani seuraamiseksi Apple kello & iPhone. Kello taitaa olla ns Nike-versio, ainut saatava oli sellainen. Toinen ostoa havitteleva nuori ja reipas mies joutui sitten kävelemään toiseen puotiin, jossa hänelle varattiin se toinen saatavilla oleva älykello (Kampin ostoskeskus ja Apple-kauppa).
Itse mittailen riittävällä tarkkuudella:
-harrastamaan patikointia matkoineen, reittiprofiileineen ja pulssiregointeineen (max. & jopa palautuminen jne).
-joskus veren happisaturaatio. Ihan hyvä on ollut mutta selvä laskeva vaikutus hengityssuojainta FFP2 käytettäessä ns kirurgiseen verrattuna.
-sydämen rytmi EKG:n avulla. Eli ei sitä yleistä ja verenohennuksella ym hoidettavaa eteisvärinää yhdessäkään testauksessa. Laiskasti lyö vaan lyö ja reagoi heti kaikenlaiseen kuormitukseen mm mäkiprofiiliin.
-kaikenlaista muuta mittausta yhdessä puhelimen kanssa ja vieläpä vähän tuntemattomampaan. Esimerkkinä olkoon ns kuuden (6) minuutin kävelytesti. Sitä on markkinoinut mm Tampereen UKK-instituutti. Eli tasamaakävelyä 6 minuuttia ja matkan mittaus. Huomasin tämmöisenkin kohtuutuloksella tehdyksi tosin yli 11 km suorituksen materiaalista eikä ollenkaan tasamaalla vaan korkeusvaihtelu yli 100 metriä. Taitaa olla kuuden minutin kävelytestin ns ”terästetty versio”.
-vaan yksi puuttuu ja sen mukana kaikki; jatkuva verensokerin mittaus. Kun se saadaan käyttöön, tulee tapahtumaan muutoksia ns raskaamman jälkeen tavallisen kansalaisen ruokavaliossa ja yltyy melkoinen meteli / syytösryöppy.
-en usko, että kehitystä voi rajattomasti estää propagandalla. Tähän ikään mennessä mittaus- sana on saanut erikoisen suuren painon, kun juuri omalla ajalla / alalla kehitys on ollut täysin aikaisempien sukupolvien kokemuksiin verrattuna ”huimaa”. Ehkä sieltä juontaa juurensa myös tietynlainen konservatiivinen hidastelu. Onneksi nuori polvi on tottunut näpyttelyyn eikä ”neofobia” ole päällimmäisenä.
Käypäisin ilmaisuin: ”Kyllä se siitä...”. Vielä kyllä näkisin verensokerin jatkuvan mittaamisen helpolla tavalla, jossa huolehditaan vain älykellon lataamisesta.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.