ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 15 Marras 2014 14:06
Syyllistäminen on keskeinen keino, jolla terveysviranomaiset ovat kuluneina vuosikymmeninä ohjanneet tavallista kansaa "terveellisiin elintapoihin". Päällimmäisiä syyllitämisen keinoja ovat rasvojen (erikoisesti "kovien eläinrasvojen") liikakäyttö ja vähäinen liikunta.
Perusterveydenhuoltomme (ml erikoissairaanhoito) on toiminut silmät ummessa ja sokeasti annettuja ohjeita jakaen. Tulos: tarveyttä romuttavien kansansairauksien (ent. elintapasairaudet) keskeytymätön lisääntyminen.
Maailman Diabetespäivän tiimoilla meille povataan (Suomeen) lähitulevaisuudessa miljoonaan (1.000.000) 2-diabeetikkoa.. Vastahan olemme myöntäneet häpeillen puolimiljoonaisen 2-diabeetikon olemassaolon. Lisäksi onnistumisen hehkutuksesta huolimatta kaunistelematon totuus on se, että lujasta lääkitysuskosta (ja personaltrainereista) huolimatta hoidossa ollaan epäonnistuttu surkeasti. Lisäksi T2D on vain osa metabolia-ongelmaa, hyvin kallis ja tappava ongelma.
Taas vaihteeksi (monennenko kerran?) on julkisuuteen nostettu "rasvamaksa", eräs aineenvaihduntasairauksiin liittyvä vakava häiriö. Asiaa tuntematon toimittajakunta referoi levikin lisäämiseksi kvasitiedettä (monesti Kuopion suunnalta tai THL:stä), joilla itse asiassa vain peitellään metsään menneitä parannusyrityksiä ja näkyvimpien pitkäaikaisten vaikuttajien (jo menetettyä) mainetta. Tuntuu kuin sensuuri yrittäisi pidätellä ainakin vähätellä sen tuoreen tiedon leviämistä, mitä maailmalta on saatavissa. Siis; tiede taidetaan vain Suomessa ja sen eräissä valikoiduissa osissa.
Jätän kertomatta eteen tulleista "rasvamaksaisista", jotka on syyllistetty tissuttelijoiksi, kaappijuopoiksi jne siitä huolimatta, että pienikin selvitys osoittaa syyllistämisen järjettömäksi.
Sitävastoin näen jonkinlaisena valonpilkkuna sen, että meilläkin on jo tutkittu mm rasvamaksan hoitoa (valtavan rasvamaksan pienentämistä kirurgisiin tarpeisiin) erittäin hyvin tuloksin. Prof. Yki-Järvinen ym. julkaisivat vajaa vuosi sitten havainnon, jossa viikossa saavutettiin paljon parempi rasvamaksan hoitotulos (pienenminen) rajoittamalla radikaalisti hiilihydraatteina tunnettuja ravinteita. Seitsemässä (7) kuukaudessa ei päästy samaan tulokseen nykysuosituksen mukaisella ravitsemuksella, jonka kalorit oli laskettu kitutasolle eli sairaalaolosuhteissa noudatetulle laihdutuskuurille.
Eipä juuri hehkutella em tutkimusta, hiljaa ollaan. Tosin näin kerran "yli"tutkijan vaimeasti TV:ssä kritisoivan sokerin liikasaantia, erityisesti hedelmäsokerin (fruktoosi).
Sama hiljaisuus vallitsee "kolesteroli"-tutkijoiden joukoissa. Jo vuosi sitten keskeinen tutkija kestoi artikkelin valmistelusta peruslääkäreille, jossa kerrotaan uutta totuutta (ja jo pitkään asiantuntijoiden tietämää). Piti tulla julki vuoden vaihteessa. Ei tullut. Eikä tulekaan. Kolesterolilääkkeiden syöttö kyllä jatkuu. Nyt ei edes korkea ikä (80v) suojaa lääkitykseltä.
Meitä "reserviläisiä" ei enää pysty vaimentamaan. Taas yksi pitkäaikainen asiantuntija näyttäytyi (prof. Heikki Karppanen). Esiintullutta yritettiin kolauttaa kalloon metrisellä sekahalolla (prof. Matti Uusitupa, "kaikki tiedetään jo" Matti). Uskon, että sekahalkoon tuli kuhmu, ei Karppasen päähän.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.